Hyppää sisältöön

Arkkiatri: Outoa, ettei lastensairaalaan riitä verovaroja

Arkkiatri Risto Pelkosen mielestä kaikki ei ole kohdallaan, kun lastensairaalan rakentamisessa on turvauduttava hyväntekeväisyyteen ja sponsorirahaan. Pelkonen harkitsisi yliopistosairaaloiden ottamista valtion vastuulle.

Heta Lahtisen tytär Lyyti leikkii käytävän lattialla. Lyyti on ollut sairaalahoidossa vajaat kolme viikkoa, äiti käy öisin kotona nukkumassa. Kuva: Yle

Helsingin nykyinen lastensairaala valmistui sotien jälkeen vuonna 1948, jälleenrakennuksen ja sotakorvausten keskellä, arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa. Nyt kun sen tilalle pitää rakentaa uusi, edes maan vauraimpien kuntien rahat eivät riitä. Se on arkkiatrin mielestä outoa.

- Kun tiedetään, että tämä lastensairaala on välttämätön, että se palvelee koko maata ja ennen kaikkea lapsukaisiamme, niin kyllä tässä on miettimisen paikka. Asiat eivät ole ihan kohdallaan, arkkiatri Risto Pelkonen sanoo. 

- On tietenkin upeaa, että tämä säätiö on tullut julkisen vallan avuksi, mutta eihän sen näin pitäisi mennä.

Moni muukin veronmaksaja ihmettelee, miksi lastensairaalaa ei saada pystyyn ilman keräyslippaita ja talkootyötä. Lastenklinikan johtavan ylilääkärin Jari Petäjän mukaan uudisrakennuksen kiireellinen tarve tuli lopulta yllätyksenä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin päättäjille.

- Sairaanhoitopiiri ei yksinkertaisesti pysty irrottamaan investointiohjelmastaan riittävän nopeasti riittävän paljon rahaa tämän sairaalan rakentamiseen, Petäjä selittää. 

Ehkä jotenkin on ajateltu, että lapsille riittää vähempi kuin muille.

Jari Petäjä

Lastenklinikan ja Lastenlinnan vanhanaikaisuudesta, ahtaudesta ja rapistumisesta on puhuttu vuosia. Sairaanhoitopiirin päättäjät ovat viime aikoihin saakka uskoneet, että rakennukset saisi peruskorjattua vähän kerrallaan, toimintaa keskeyttämättä. Nyt on viimein tunnustettu, että korjaaminen ei onnistu. Mutta miksi vasta nyt, kun on jo tulenpalava kiire?

- En halua ottaa kantaa siihen. Mutta ehkä on jotenkin ajateltu, että lapsille riittää vähempi kuin muille. Siihen se jollain tavalla liittyy, Pelkonen arvioi.

- En kuitenkaan halua olla osoittelemassa vastuunkantajia, joita on vuosikymmenten kuluessa ollut suuri joukko.

"Räjäytysremontin tarpeessa"

Vuoden sisällä Lastenklinikan rakennuksessa on ilmennyt muun muassa sisäilmaongelmia ja talo tarvitsisi putkiremontin. Epäterveellisen sisäilman vuoksi on jouduttu sulkemaan osastoja. Syöpäosaston pieniin potilashuoneisiin joudutaan sijoittamaan useita lapsia vanhempineen, wc:t ovat yhteiskäytössä. Lapset leikkivät käytävän lattialla. Uutta sairaalatekniikkaa on jouduttu virittelemään vanhanaikaisiin tiloihin.

- 60 vuotta vanha talo, jota ei ole päästy peruskorjaamaan. Se on räjäytysremontin tarpeessa, puuskahtaa johtava ylilääkäri Jari Petäjä.

Avuksi on tullut kasalaisten aktivismi. Uuden lastensairaalan rakennuttaa säätiö, jonka perustajia ovat Svenska Kulturfonden ja Brita Maria Renlundin muistosäätiö. HUSista tulee vuokralainen. Rahaa saadaan Uudenmaan kunnilta 40 miljoonaa euroa ja valtiolta 40 miljoonaa euroa. Lainaa otetaan myös. Loput 160 miljoonan potista, yhteensä 30 miljoonaa euroa, on tarkoitus kerätä kansalta ja yrityksiltä. Keräystilillä on tällä hetkellä runsaat 3 miljoonaa euroa, yli puolet tämän vuoden tavoitteesta. Jari Petäjä luottaa siihen, että miljoonat saadaan kasaan.

- Rahaa tulee kyllä. Lopulta meillä on se raha. Tämä projekti ei hidastu sen takia, että ei olisi sillä hetkellä rahaa käytettävissä.

Petäjä huomauttaa, että hanke on saanut paitsi lahjoituksia myös talkootyötä. Esimerkiksi useampi lakiasiaintoimisto on lupautunut töihin ilmaiseksi.

Yliopistosairaalat valtion vastuulle?

Jari Petäjä ei usko, että uudesta lastensairaalasta tulee päänavaus, jonka jälkeen hyväntekeväisyys ja sponsorointi yleistyvät suomalaisissa terveydenhuollon hankkeissa.

- Tällä sairaalalla on erityinen kansallinen merkitys ja pakottavan nopea aikataulu. Tämä on poikkeuksellinen erikoistapaus, en usko että toista tällaista kokonaisuutta tulee eteen Suomessa.

Arkkiatri Risto Pelkonen toivoo, että kansalaiskeräykset ja sponsorointi eivät julkisissa palveluissa yleisty.  

- Säätiö on säätiö, mutta jos julkisiin hankkeisiin tulee mukaan erilaisia yrityksiä,  niin niiden tehtävähän on tuottaa voittoa - ja silloin ollaan tietysti metsässä. 

- Jos edes vaurailla Uudenmaan kunnilla eivät rahat riitä erikoissairaanhoidon järjestämiseen, niin silloin pitää tietysti miettiä, että pitäisikö valtion ottaa huolehtiakseen esimerkiksi yliopistosairaaloista. Tässä on kysymys isommista asioista kuin tästä yhdestä lastensairaalasta.

Arkkiatrin mielestä tarvitaan viisaita ihmisiä päättämään, miten pinteessä olevaa pohjoismaista hyvinvointimallia edistetään niin, että kaikille saadaan terveyttä kohtuuhinnalla.