Koe uusi yle.fi

Ajatuspajat: "Kaupankäynti pelastaa maailman"

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen eliitti on koolla Tasavallan presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa. Eilisiä kohokohtia olivat presidentti Sauli Niinistön avauspuhe ja mahdollisuus epäviralliseen ajatustenvaihtoon puutarhajuhlissa. Tänään päästään työryhmissä käsiksi Kultaranta-keskustelujen asiapuoleen.

politiikka
Toimittajan kanssa Kultarannan kokouksesta keskustelevat Mikko Majander (toinen vas.), Elina Lepomäki ja Simo Grönroos.
Kultarannan seminaarista Yle TV1:n Aamu-tv:ssä olivat keskustelemassa Mikko Majander Kalevi Sorsa -säätiöstä, Elina Lepomäki ajatuspaja Liberasta ja Simo Grönroos Suomen Perusta -ajatuspajasta.

Ylen Aamu-tv:ssä vierailleet ajatuspajojen edustajat pitivät presidentin järjestämää ulkopolitiikkaseminaaria tervetulleena avauksena.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander näki tapahtumassa kuitenkin myös huvittavia puolia.

- Suomessa yleensä valitetaan, että ei keskustella, tai että ei saa keskustella. Nyt kokoontuu presidentin mahtikäskyllä sata keskustelun ammattilaista: "Keskustelkaa!". Mutta ehkä se murtaa ja avartaa asetelmaa, Majander sanoi.

- Kun gallupeissa kysytään esimerkiksi Nato-jäsenyydestä vuosi toisensa jälkeen, niin vastaukset ovat yleensä juupas-eipäs-tyyppisiä. Nämä asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Jotta niistä pystytään keskustelemaan avoimesti ja analyyttisesti, kansalaisten pitää saada tietää ja heidät pitää saada kiinnostumaan näistä asioista, sanoi Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki.

Presidentin mahtikäskyllä kokoonnutaan: "Keskustelkaa!"

Mikko Majander

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin mielestä pelissä on liikaa tunteita ja liian vähän argumentteja, oli keskustelussa sitten kysymys ulkopolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta tai EU-politiikasta.

Nato-jäsenyys ei kiinnosta kansaa

- Mielipidetutkimuksesta toiseen nähdään, ettei Suomen kansalla ole kiinnostusta Nato-jäsenyyteen. Nato-keskustelua käydään pienen poliittisen piirin kesken, ilman kansan suurempaa tukea, Grönroos huomautti.

Minkälaista Suomen ulkopolitiikan pitäisi olla?

Simo Grönroos arvostaa sitä, että presidentti Niinistö tekee ulkopolitiikkaa enemmän vienninedistämiskärjellä.

- Tarja Halosen aikana korostettiin ehkä liikaa ihmisoikeuksia. On kuitenkin hyvin vaikea lähteä ulkoapäin toiseen maahan kertomaan, miten sen pitää hoitaa asiansa. Kun useampia maita saadaan mukaan kansainväliseen kauppaan, niin ehkä siinä ajatukset ja arvotkin kulkevat mukana, Grönroos pohti.

Kaupankäynti vähentää köyhyyttä

Myös Ajatuspaja Liberan Elina Lepomäki luottaa vapaaseen kauppaan "maailman pelastajana".

- Muutama kuukausi sitten kerrottiin uutinen siitä, kuinka maailman köyhyys on puolittunut etuajassa. Vuonna 2000 asetettiin tavoite, että vuoteen 2015 mennessä puolitetaan sen kehitysmaiden väestön osuus, joka tulee toimeen runsaalla dollarilla päivässä. Uusimmat tilastot kertovat, että tämä rajapyykki saavutettiin jo pari vuotta sitten. The Economist -lehden mukaan se johtuu ensisijaisesti vapaasta markkinataloudesta, kapitalismista. Ei siis siitä, että jostain olisi tullut joku 'Jumalan lahja' kehitysavun muodossa tai muuta sellaista.

Mikko Majander pitää kiinnostavana sitä, että Suomi on ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan palaamassa Pohjolaan.

- Toistakymmentä vuotta on haettu geopoliittista asemaa Eurooppa-keskeisesti. Nyt kun Eurooppa on huonossa hapessa, niin on syntynyt uusi innostus Pohjolaan geopoliittisena yhteisönä. Ja siinähän ylitetään liittoumarajoja hyvin käytännönläheisellä tavalla.