Talvivastojen mukana ei kannata varastoida turhaa roskaa

Ensimmäiset koivuvastat tai -vihdat tehtiin tänä kesänä normaalia aiemmin, mutta talvivastojen tekemiseen ei kannata kiirehtiä suin päin.

luonto
Koivun oksa
Vaaleanvihreänä näkyvä oksan osa ei ole vielä puutunut.Hanne Kinnunen / Yle

Koivun lehdet kasvoivat nopeasti täyteen mittaansa lämpimän alkukesän ansiosta.

Kokenut vastantekijä kehottaa tekemään talveksi säilöttävät vihdat vasta sitten, kun koivut ovat siihen valmiita.

- Olisi hyvä, että tämän kesän kasvu olisi ehtinyt puutua vastaksissa. Muuten ne karisevat saunan lattialle talvella, kertoo paltamolainen Mettä-Seppona tunnettu Seppo Härkönen.

Tämän kesän kasvaimet erottuvat koivuissa alkukesästä vaaleanvihreinä. Ne puutuvat eli vahvistuvat ja muuttuvat puun värisiksi vasta heinä-elokuun vaihteessa.

Talvivihtojen tekemisen ajankohdasta käydään paljon keskustelua, mutta Härkönen noudattaa vanhaa heinäntekijöiden aikataulua eli vastat tehdään sitten, kun heinä on korjattu.

Rauduskoivusta tehty vasta
Hanne Kinnunen / Yle

Seppo Härkösen mielestä aikaisella kesällä ei ollut muuta merkitystä kuin se, että ensimmäisen uuden vastan sai tehtyä Kainuussakin pari viikkoa aikaisemmin kuin normaalisti.

- Alkukesästä silmun kuoretkin voivat olla vielä paikallaan. Nämähän tippuvat vasta kesän myötä, joten siinä mielessäkään ei ole kiirettä. Yksi tärkeä asia on sekin, että niissä ei ole urpuja kovin paljon. Urvut sotkevat kylpijän ja saunan. Antaa roskien tippua nyt metsään, neuvoo Härkönen.

Tee vasta omasta metsästä tai maanomistajan luvalla

Seppo Härkönen on tehnyt 40-vuotisen työuransa metsänhoidon parissa. Siksi hän haluaakin täsmentää vastanteon pelisääntöjä.

- Se pitää muistaa, että vastaksia haetaan joko omasta metsästä tai sitten sellaisesta metsästä, jonka omistaja on antanut siihen luvan. Oksien katkominen ja puiden kaataminen on luvanvaraista toimintaa.

Seppo Härkönen koivumetsässä
Seppo Härkönen ottaa vastaksia.Hanne Kinnunen / Yle

Härkönen itse hakee vastatarpeensa koivupalstalta, jonka hän on itse istuttanut. Jos on tarkoitus tehdä useampi vasta samalla kertaa, Härkönen saattaa kaataa koko puun.

- Minä yritän katsoa aina sellaisen puun, että se on myös metsänhoidollisesti oikein poistettu, kertoo Härkönen.

Toiset uskovat, että kuun kierto vaikuttaa siihen kuinka hyvin lehti pystyy vastaksissa kiinni. Seppo Härkönen on tehnyt kokeeksi vastoja eri kuun asennoissa, mutta ei ole huomannut suurta eroa minkään vastan välillä.

- Nämä ovat niitä asioita, joihin jotkut uskovat ja toiset eivät, naurahtaa Härkönen.

Kuivata tai pakasta

Vistaksista toisiinsa kiinnitetyt vastat
Talvivastat voi sitoa toisiinsa vitsasten lenkeistä kuivatusta varten.Hanne Kinnunen / Yle

Vastojen säilömiseen on useampia eri tapoja. Toiset käyttävät suolaakin koivuvastan säilytyksessä, mutta Seppo Härkönen on tottunut joko kuivaamaan tai pakastamaan vastaat.

Kuivattavat vastat hän ripustaa pimeään ja ilmavaan paikkaan vitsaksista tehdyistä lenkeistä.

- Kuivatun vastan käyttäminen talvella ei sovellu kiireisille. Vasta pitää hautoa kunnolla, jotta se pehmenee, eikä murene.

Härkösen sauna on puulämmitteinen, joten hän hauduttaa kuivattua vastaa kiukaassa lämpenevällä vedellä, jonka hän laittaa vesisankoon. Lopuksi vastaa pitää vielä käännellä kiuaskivien päällä niin, että vastan päälle valutetaan vettä.

- Minä kylven talvella samalla vastalla jopa kolmekin kertaa. Huuhtelen sen käytön jälkeen, riiputan ja käsittelen samalla tavalla kuin kuivattut vasta käsitellään, kertoo Härkönen.

Urvut sotkevat kylpijän ja saunan.

Seppo Härkönen

Jouluaattoa varten Seppo Härkönen säilöö pakastetun vastan, koska se tuntuu tuoreemmalta myös jouluna.

Pakastettua vastaa ei tarvitse hauduttaa vedessä, mutta ennakointi on silti muistettava.

- Vasta otetaan huoneen lämpöön sulamaan jouluaattoaamuna, ohjeistaa Härkönen.