Aurinko elää nyt hiljaiseloa - ilmasto ehkä viilenemässä

Aurinko on sadan vuoden korkean aktiivisuuden jälkeen hiljaisen syklin kaudessa. Nykyisen aurinkosyklin aktiivisuus on jäämässä poikkeuksellisen alhaiseksi. Auringon toiminnan muuttuminen vaikuttaa myös ilmastonmuutokseen.

tiede
Purkaus auringon pinnalla
Robesus Inc.

Maapallolla on nautittu sadan vuoden ajan poikkeuksellisen aktiivisen Auringon kaudesta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Auringon toiminta on hiljenemässä, sanoo Oulun yliopiston fysiikan laitoksen professori Kalevi Mursula.

- Auringon aktiivinen vaihe on jäämässä taakse ja palaamme noin sadan vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin Auringon aktiivisuustaso oli alhainen. Auringon magneettisessa toiminnassa nähdään suuria muutoksia seuraavien 5-10 vuoden aikana.

Auringon magneettinen aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Aktiivinen Aurinko tuottaa esimerkiksi erilaisia auringonpurkauksia, jotka vaikuttavat moneen asiaan.

- Auringonpurkauksilla on konkreettisia vaikutuksia erityisesti satelliiteissa ja ne ovat vaarana myös astronauteille. Tulee kommunikaatiohäiriöitä ja muita teknologisia ongelmia. Jos Auringon magneettinen toiminta hiljenee, myös auringonpurkausten määrä vähenee, Mursula sanoo.

Avaruusilmasto viilenee, myös maapallo ehkä viilenee

Kun Aurinko muuttuu passiivisemmaksi, avaruusilmasto viilenee. Kalevi Mursulan mukaan avaruusilmaston viilenemisellä on yhteys myös maapallon ilmaston kehittymiseen.

- Avoin kysymys on vielä, kuinka paljon avaruusilmaston ja maapallon ilmaston välinen yhteys on muuttunut vaikkapa 40 vuoden aikana hiilidioksidipäästöjen ja kasvihuonekaasupäästöjen takia. Se tiedetään, että ilmaston lämpeneminen on alkanut sata vuotta sitten samoihin aikoihin kun Aurinko oli poikkeuksellisen aktiivinen, Mursula kertoo.

- Kun Auringon toiminta on hiljentymässä, myös ilmasto näyttää hiljentyneen. Viimeiseen 15 vuoteen maapallon lämpötila ei ole noussut. On kuitenkin vaikeaa tehdä vielä tarkkoja ennusteita mahdollisesta viilenemisestä jatkossa, Mursula toteaa.

Aurinko vielä osin mysteeri tutkijoille

Auringosta tiedetään jo paljon, mutta erityisesti taivaankappaleen ulkokuoressa riittää vielä Kalevi Mursulan mukaan penkomista.

- Tiedämme Auringon sisuksien reaktioista enemmän kuin ulkokuoresta. Kun mennään lähemmäksi Auringon pintaa, siellä on kerroksia joissa on magneettikenttä, jonka syntyä ja pitkäaikaista käyttäytymistä ei ole vielä selvitetty tarpeeksi.

Auringon mysteereitä ja avaruusilmastoa valotetaan Oulussa meneillään olevassa kansainvälisessä tutkijatapaamisessa. Space Climate -symposiumiin osallistuu noin 110 tutkijaa 25 eri maasta.