Ähtärin eläinpuiston perustaminen keskelle metsää oli mullistava ajatus Suomessa

Ähtärissä juhlitaan eläinpuiston 40-vuotista taivalta. Eläintarhan perustaminen oli aikanaan mullistava ajatus, koska luonnoneläintarhoja ei Suomessa ollut. Puiston ensimmäisiä eläimiä olivat hirvet. Nyt eläinlajeja on jo liki 70 ja uhanalaisten lajien säilyttäminen onkin noussut tällä vuosikymmenellä yhdeksi puiston päätehtäväksi.

Kotimaa
Metsäpeuroja Ähtärin eläinpuistossa.
Pasi Takkunen / Yle

Poroja muistuttavat metsäpeurat ovat yksi uhanalaisimpia pohjoisen eläinrotuja. Venäjällä rotua uhkaa jo sukupuutto. Ähtärin eläinpuiston yksi tehtävä on pelastaa juuri tällaisia havupuuvyöhykkeen lajeja.

- Me pyritään säilyttämään tärkeitä eläinlajeja kuten metsäpeuroja. Vesikko ehti jo hävitä Suomen luonnosta, nyt täällä ovat syntyneet ensimmäiset vesikon poikaset, iloitsee intendentti Mauno Seppäkoski.

Ähtäri vaihtaa eläimiä 300 muun eurooppalaisen eläintarhan kesken. Näin lajit voimistuvat ja pysyvät elinkelpoisina. Kotkat, ilvekset, sudet ja ahmat ovat osin kiistanalaisia eläimiä, mutta Ähtärin puistosta niitä löytyy.

Toinen puiston päätehtävä liittyy eläimistä kertovan tiedon levittämiseen yleisölle. Eläinpuistossa käy vuosittain 120 000 -150 000 vierailijaa ja puiston ehdottomina valtteina ovat karhut. Karhujen suosio on jatkunut vuosikymmenestä toiseen. Havupuuvyöhykkeen eläimistä poikkeuksen muodostavat lumileopardit, ne tulivat Ähtäriin Uralilta asti. Niiden kannan säilyttämisessä eläintarha on myös mukana.

Eläintarhasta syrjäisen kunnan talouden pelastaja

Aikanaan kunnanjohtaja Väinö Jaakolan ideoima puisto perustettiin luomaan uusia työpaikkoja ja pysäyttämään maaltapako. Syrjäiseen Ähtäriin sopi hyvin metsikköön tehty, luonnonmukainen eläinpuisto. Ympäri vuoden eläinpuistossa työskentelee 15 henkeä ja kesäisin määrä nousee 30.

- Meille tulot tulevat suoraan asiakkailta, pääsylippujen ja matkamuistojen muodossa. Muuta taloudellista tukea ei ole, summaa Seppäkoski.

Liikevaihto on pysynyt vakaana 1,6 miljoonassa eurossa jo vuosikausia. Vierailijoista 85 prosenttia käy kesällä, vaikka puisto on auki ympäri vuoden.

Lisää eläinpuistoja ei enää mahdu

Suomessa toimii kaksi merkittävää pohjoisen luontoon sijoitettua eläinpuistoa, 40 vuotiaan Ähtärin lisäksi 30-vuotisjuhlia viettävä Ranua. Ähtärin intendentin mukaan enempää luonnoneläintarhoja maahamme ei sovikaan.

- Minä en näe millään peruteluja sille, että lähdettäisiin perustamaan vielä uusia eläintarhoja. Tärkeintä olisi satsata nykyisiin, painottaa Seppäkoski.