1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sää

Juhannuksen sääennuste osuu varmemmin kuin koskaan ennen

Lämpötilaennusteiden osuvuus on edistynyt valtavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Voiko ennuste saavuttaa koskaan sadan prosentin varmuutta?

Kuva: Sakari Partanen / Yle

Juhannuksenviettoon matkaavilla on hyvä syy luottaa lämpötilaennusteen paikkansapitävyyteen.

Ennusteiden tarkkuus on parantunut vuosi vuodelta ja Ilmatieteen laitoksen mukaan seuraavan vuorokauden lämpötilat pystyttiin viime vuonna ennustamaan jo 87,3 prosentin todennäköisyydellä. Vielä vuosituhannen alussa siihen ylsi alle 80 prosenttia sääennusteista.

Muutos selittyy sääpalveluiden käyttämien tietokoneiden ja havaintomenetelmien kehittymisellä.

- Tietokoneiden laskentateho on nyt sellainen, ettei siitä voitu muutama vuosikymmen sitten uneksiakaan. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään laskentatehosta vaan tieteenalan kehityksestä ja siitä, miten sääpalvelut pystyvät sen hyödyntämään, sanoo meteorologi Eerik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta.

Ilmatieteen laitos on avannut nettiin mahdollisuuden tarkastella sääennusteiden osuvuutta. Esimerkiksi Kuopion Savilahdessa tehty seuranta osoittaa, että kesäkuun aikana päivän ylimmän lämpötilan ennuste on osunut enintään 2,5 asteen päähän toteutuneesta joka päivä.

Satelliittiaineistot parantavat tarkkuutta suuressa kuvassa

Yksi lämpötilaennusteen tarkkuutta parantanut tekijä on ollut se, että satelliittiaineistoa on tullut saataville entistä paremmin. Avaruudesta käsin tarkkaileva satelliitti ei sinänsä ole tarkka ennustaja, mutta aineisto tarjoaa lisää tietoa siitä, millaiset sääolot vallitsevat niillä seuduilla, joilla ei ole havaintoasemia.

Toinen tärkeä työkalu ennustusten laatimiseen on ilmakehäluotauksen eli säähavaintopallojen tarjoama aineisto. Havaintopalloja lähetetään Jokioisilta, Jyväskylästä ja Sodankylästä kaksi kappaletta päivässä.

Tietokoneiden laskentateho on nyt sellainen, ettei siitä voitu kymmenen vuotta sitten uneksiakaan.

Eerik Saarikalle

- Satelliitti helpottaa kokonaiskuvan saamista säätilasta. Sen ansiosta saadaan paremmin paikkansapitäviä pitkän aikavälin ennusteita. Säähavaintopallon etu satelliittihavaintoihin verrattuna on havaintopallojen parempi laatu. Puutteita ovat luotauksen huono alueellinen ja ajallinen kattavuus, Eerik Saarikalle kertoo.

Myös säähavaintopallojen hinta rajoittaa niistä saatavaa hyötyä.

Koneet seuraavat säätilaa ja ennusteita jatkuvasti. Tämä käyrä kuvaa osuvuutta Kuopion Savilahden havaintopaikalla. Kuva: Ilmatieteen laitos

"Voimme päästä sataan prosenttiin"

Lämpötilaennusteiden osuvuus arvioidaan havaintopaikoilla päivän ylimmän ja yön alimman lämpötilan perusteella. Ennuste on sattunut kohdalleen, kun ennusteen lämpötila on enintään 2,5 astetta havaintopaikan lukemaa kylmempi tai kuumempi.

Lämpötilojen lisäksi myös sademäärät ja kovat tuulet pystytään nykyään ennustamaan yli 80-prosenttisen tarkasti. Mutta kuinka pitkälle ennusteen tarkkuudessa voidaan päästä, jos tiede ja tietotekniikka jatkavat kehitystään nykyistä vauhtia?

- Voimme päästä sataan prosenttiin. Desimaalin tarkkuudella lämpötilaa ei pysty ennustamaan, koska jo satunnaiset värähtelyt aiheuttavat havaintoaineistoon epävarmuutta. Nykyisellä määrittelyllä (plus miinus 2,5 astetta) voimme päästä sataan prosenttiin lyhyen ajan ennusteissa, mutta senkin saavuttaminen on käytännössä pitkän matkan päässä, meteorologi Eerik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta ennustaa.