Raportti: Yritteliäät maahanmuuttajat tuovat valtiolle enemmän kuin saavat

OECD:n tuore raportti vahvistaa aiempia tutkimuksia siitä, että maahanmuutolla on enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Suomessa petrattavaa on vielä ainakin maahanmuuttajien kieliopinnoissa.

Kotimaa

Maahanmuuttajaväestö on suomalaista keskivertoväestöä nuorempaa. Heillä on työuraa edessään ja useimmilla maahanmuuttajilla on koulutusta. Tämä selittää teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tuoretta tutkimustulosta, jonka mukaan maahanmuuttajat tuovat esimerkiksi Suomen julkiselle sektorille enemmän varoja kuin he sieltä saavat.

- OECD:n selvitykselle on hyvät perusteet. Yleismaailmallisesti tutkimuksissa on todettu, että maahanmuutto tuo enemmän positiivisia kuin negatiivisia asioita, muistuttaa maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

OECD:n raportti käsittelee kansainvälistä muuttoliikettä ja sen taloudellisia vaikutuksia 27 maassa. Tutkimuksessa on muun muassa verrattu maahanmuuttajatalouksien keskimäärin maksamia veroja ja sosiaaliturvamaksuja siihen, paljonko taloudet saavat sosiaalitukia ja eläkkeitä. Tällaisella mallilla tarkasteltuna maahanmuuttajat tuottavat useimmille valtioille enemmän kuin he saavat valtiolta.

OECD:n tiedot on kerätty vuosina 2007 - 2009, joten esimerkiksi talouskriisin vaikutukset eivät näy siinä kokonaan.

Suomalainen tutkinto ei riitä

Eri maat ovat yksilöllisiä maahanmuuttoa tarkasteltaessa. Esimerkiksi muista pohjoismaista Norjaan muutetaan työn perässä ja Ruotsi on myöntänyt oleskelulupia humanitaarisen suojelun perusteella.

- Suomessa oleskeluluvissa painottuvat opiskelu- ja perhesyyt, kertoo maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman.

Moni Suomessa opiskeleva ulkomaalainen haluaisi jäädä valmistuttuaan Suomeen. Siihen valtiovaltakin ainakin juhlapuheissa kannustaa.

- Ongelma on siinä, että vaikka heillä olisi tutkinto Suomesta, heillä ei välttämättä ole kotimaisen kielen taitoa, kun he saavat tutkinnon, Stenman muistuttaa.

Työllistyminen on siten vaikeaa. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassa on Stenmanin mukaan pohdittava miten ulkomaalaisilla opiskelijoilla olisi entistä paremmat mahdollisuudet suomen ja ruotsin opintoihin.

Maahanmuuttajuus ei välttämättä lopu Suomen kansalaisuuteen

Muodollisen määritelmän mukaan kotoutumisen päätepiste saavutetaan, kun maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden, hänestä tulee suomalainen.

- Käytännössä näkyvät vähemmistöt saavat maahanmuuttajan leiman pitkäksi aikaa. Heidän lapsensa voivat kokea syrjintää ja heillä on vaikeuksia työn saamisessa, Stenman sanoo.

Moni maahanmuuttaja alkaakin yrittäjäksi. Osalle se voi olla ainakin osittain pakon sanelemaa, mutta ei kaikille.

- Yrittäjyys on usein tavallista maahanmuuttajien omassa yhteiskunnassa. Se voi olla vaihtoehto työttömyydelle. Monelle se on kuitenkin oma valinta hankkia toimeentulonsa ja olla yhteiskunnassa mukana, Stenman kuvailee.

Suomessa OECD:n raportista uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.