Näillä kotimaan matkakohteilla miljoonakävijät

Autoileva lomakansa syö ja viihtyy kauppakeskuksissa sekä suurimmilla huoltamoilla. Kotimaan matkailua pyritään kehittämään jatkossa saattamalla matkailun ja kulttuurialan osaajia yhteen.

kulttuuri
Grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Kotimaan matkailu alkoi kuulua osaksi yhä useampien suomalaisten lomailua 1960- ja 70-luvuilla autoistumisen myötä. Vuonna 1968 leirintäalueita oli maassa enimmillään lähes 400. Telttailun huippuvuotta elettiin vuonna 1973. Tuolloin matkailijoille riitti paitsi hyvä sää, myös kotimaan maisemat, museot ja tienvarsiruokailu.

Volkswagen Kleinbus retkeilyalueella 1970-luvulla.
Yle

Heinäkuu on kauppojen toinen joulu

Nyt autoileva kansa viettää lomalla aikaansa festivaalien, huvipuistojen ja kylpylöiden ohella mieluusti kauppakeskuksissa ja huoltamoilla.

Jo vuonna 2006 Suomen suosituimmaksi matkailukohteeksi nousi Tuurin kyläkauppa kuudella miljoonalla kävijällä.

Autoja jonottamassa Tuurin kyläkauppaan.
Autoja jonottamassa Tuurin kyläkauppaan.Yle

Tuuri pitää pintansa oheistapahtumineen edelleen. Lempäälän Ideaparkissa vieraili pelkästään viime vuoden heinäkuussa miljoona shoppaajaa. Tuurista ja Ideaparkista kerrotaan, että heinäkuu onkin näiden kauppojen toinen joulu. Varsinkin jos kesäkeli on huono niin kuin viime vuonna.

Matkakohteiksi ei ole laskettu kaupungeissa sijaitsevia kauppakeskuksia, joista isoimmissa kävijämäärät ovat kymmeniä miljoonia vuodessa. Mukana ei ole myöskään Ikeaa.

30-vuotias taidekeskus Retretti hiipui

Jos Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla ihmisiä imevät kaupat ja huvipuistot, Savonlinnan seudun valtteja ovat perinteisesti järviluonto ja kulttuuri. Upeat harjumaisemat, oopperajuhlat, taidenäyttelyt.

Taidekeskus Retretti.
Taidekeskus Retretti.Yle

Vaikka yksi onkin nyt poissa. Taidekeskus Retretti nykyisin Savonlinnaan kuuluvalla Punkaharjulla olisi täyttänyt tänä kesänä 30 vuotta. Taidekeskuksen näyttelytilat luolastoineen seisovat tyhjillään, kertoo Savonlinnan seudun matkailun toimitusjohtaja Kiti Häkkinen.

- Tilanne realisoitui viime syksystä ja toiminta jouduttiin ajamaan alas. Säätiö, joka tätä näyttelyä suunnitteli ei saanut sitten rahotusta näyttelylle ja siitä syystä se jouduttiin peruuttamaan kokonaan. Olihan se äärimmäisen iso, surullinen menetys. Kilpailu on kovaa. Vaihtoehtoja on niin paljon enemmän mihin mennä, Häkkinen huokaa.

Retretti veti alkuvuosina jopa 100 000 kävijää. Viime vuosina kävijämäärät olivat lähes puolittuneet. Silti, tunnetun matkailu- ja kulttuurikohteen hiipuminen on menetys koko seudulle ja sen korvaaminen tulee vaatimaan vuosien työn.

Puitteet on mutta sisältö puuttuu

Tämän päivän matkailija etsii matkoilleen lisää sisältöä aktiivisesti itse netistä ja omista verkostoistaan. Kotimaan matkailussa onkin tarkoitus kehittää palveluja myös näille, sekä kotimaisille että ulkomaisille, elämysmatkalilijoille. Kotimaan matkailun kehittämiseen halutaan mukaan paikalliset kulttuurialojen osaajat.

Asiasta on valmistunut keväällä Matkailun edistämiskeskuksen (Mek) ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen selvitys. Selvityksestä on tosin vielä matkaa käytäntöön, jossa paikallinen matakailuväki ja kulttuurialojen ammattilaiset toimivat yhteistyössä oman alueen hyväksi ja matkailijan iloksi.

- Voi sanoa, että on yhä enemmän ja enemmän taiteilijoita, jotka joutuvat elämään niin kuin entisaikainen pienviljelijä. Hankkimaan tulonsa sieltä ja täältä. Että myöskin tämä matkailupuoli ymmärtäisi sen minkälainen voimavara meillä on kulttuuritoimijoissa, muistuttaa kulttuurimatkailuselvityksen tekijä Marianne Lehtimäki.