Vihdalla ei hakata vaan ropsotellaan

Kunnolla huollettu vihta kestää viidestä kahdeksaan saunomiskertaa, sanoo vihdanteon maailmanmestari. Ja vihtahan ei ole vasta.

ilmiöt
Vihtoja roikkumassa
Mari Siltanen/ Yle

Vihta on vihta ja vasta on vasta. Ne eivät ole synonyymejä toisilleen. Vihdanteon maailmanmestari ja suomenmestari Pentti Hakala selittää, että ero on koivuisen saunomisvälineen mitassa.

Vihta on noin 50 senttiä pitkä. Vasta taas saa mittansa Kalevalasta ja on pidempi. Vastassa on kyynärä karvasta eli 60 senttiä lehtien osuutta ja vaaksa paljasta eli noin 15 senttiä. Ojalan laskuopin mukaan mitoilla syntyy 75 senttiä pitkä vasta.

- Metsäpaloja meillä päin sammutettiin semmoisella hosalla, ei sillä vihdan kanssa mitään tekemistä ole. Se on vasta.

Ropsottelulla pahat ajatukset pois

Vihtomisessakin olisi opeteltavaa. Hakalaa kannattaa uskoa, sillä hänellä on myös vihtomisessa maailmamestaruus.

Se on sellainen pieni ranneliike.

Pentti Hakala

- Vihdallahan ei hakata, vaan ropsotellaan. Se on sellainen pieni ranneliike. Nauttii vaan tuoksusta ja hyvästä olosta, jonka se tuo.

Kunnon vihtominen houkuttaisi silti lihakset jumissa olevaa saunojaa, mutta voimalla ei kannattaisi vihtaan tarttua.

- Se on jopa rivon näköistä, kun siellä hakataan. Ropsottelu taas on nautintoa.

Ennen vanhaan ropsottelu aloitettiin päästä ja jatkettiin kohti raajoja.

- Raajojen kautta ajettiin taudit, sekä pahat ajatukset ja henget pois.

Samalla vihdalla menee vaikka viisi saunakertaa

Suurin ongelma nykyvihdoissa on Pentti Hakalan mukaan se, ettei niitä osata latoa oikein. Vihdakset tulisi latoa vain kahdelta puolelta ja niin, että lehtien nurja puoli on ulospäin.

- Karkeampi puoli ei tartu niin helposti kosteaan ihoon kiinni. Lehdet pysyvät vihdassa, eivätkä jää selkään.

Melko monella vihta myös lilluu lämpimässä vedessä saunomisen ajan. Saunomisen jälkeen taas vihta saa jäädä saunaan kuivumaan ja päätyy lopulta yhden käyttökerran jälkeen sytykkeeksi.

- Hyvällä vihdalla on oikein huollettuna ja käytettynä viidestä kahdeksaan käyttökertaa.

Siis vihta saunomisen ajaksi kylmään veteen ja saunomisen jälkeen huuhtelu viileällä vedellä. Hakalan mukaan vihtaa ei kannata jättää saunaan, vaan antaa sen kuivua viileässä ja pimeässä paikassa.

Mikäs siinä vaikka ottaisi vain kimpun koivunoksia.

Pentti Hakala

- Vihta tulee taas kuntoon lämpimässä vedessä. Kuumaa se ei saa olla.

Jokainen vihta on saunomisen arvoinen

Jos vain tuoksun perässä on, ei tarvitse osata vihdantekoa tai edes vihtomista. Täyttää vain suodatinpussin koivunlehdillä ja kaataa päälle kuumaa vettä.

- Joka kerta saa hienot tuoksut kun lyö löylyä.

Koivunlehtisuodatinpussit voi myös pakastaa muovipussissa ja aina tarpeen tullessa ottaa käyttöön. Parhaimman tuoksuiset lehdet koivussa ovat Hakalan mukaan aikaisin kesällä.

Jos silti kuumottaa vihdan tekeminen itse, antaa Hakalakin armoa.

- Mikäs siinä vaikka ottaisi vain kimpun koivunoksia. Jos se riittää kylpijälle, se on hänen nautintonsa. Kukin vihtokoon tyylillään.