Metsästäjät yrittävät levittää merihanhen Savoon – rengastamiseen ei annettu lupaa

Joukko metsästäjiä haluaa levittää merihanhen sisämaahan. Savolainen projekti on herättänyt närää luonnontieteellisessä keskusmuseossa.

luonto
Kaksi merihanhea
Juhani Hannila

Paikalliset metsästäjät ovat aloittaneet projektin merihanhen levittämiseksi Pohjois-Savoon. Tarkoituksena on saada lähinnä rannikoilla pesivä hanhi asuttamaan myös sisämaan järviä siten, että kannasta riittäisi ammuttavaksi.

Viime viikonloppuna metsästäjä Aki Kaunisaho kumppaneineen kävi pyydystämässä merihanhia Hailuodossa Pohjois-Pohjanmaalla. Miehet ottivat kaksi hanhipesuetta kiinni juosten ja kuljettivat ne Maaningan Tavinsalmelle Pohjois-Savoon. Tiistai-iltana hanhet päästettiin totuttautumistarhastaan ulos.

- Jos linnut olisi heitetty laatikosta äkkiä jorpakkoon, olisi voinut syntyä sekaannusta ja poikueet olisivat voineet hajota, kertoo Kaunisaho.

Ruotsissa niitä pesii vähän joka järvellä ja siitä juolahti mieleen, että miksi ei täälläkin.

Aki Kaunisaho

Maaningalla elelee nyt neljä aikuista merihanhea poikasineen, yhteensä 14 lintua. Odotuksena on, että aikuiset hanhet palaavat talven jälkeen vanhoille asuinseuduilleen. Sen sijaan poikasten toivotaan päätyvän muuttomatkansa lopuksi Savoon.

- Minulla on sellainen kutina, että poikaset palaavat todennäköisesti tänne, missä ne ovat kasvaneetkin. Siinä menee pari vuotta ja sen jälkeen lintu on sukukypsä. Toivotaan, että ne rupeavat sitten luontaisesti pesimäpuuhiin tänne, Kaunisaho sanoo.

"Miksi ei täällä kun kerran Ruotsissakin?"

Merihanhia pesii Suomen rannikoilla lintuatlaksen mukaan 5 000–6 000 yksilöä. Pohjois-Savossa se ei ole vielä todistettavasti pesinyt, vaikka yksittäisiä havaintoja onkin tehty. Lajin levittäminen Maaningalle oli Aki Kaunisahon ajatus; hän kertoo ottaneensa mallia Ruotsin sisämaan järviltä.

- Ruotsissa niitä pesii vähän joka järvellä ja siitä juolahti mieleen, että miksi ei täälläkin, kun niitä on joka kevät näkynyt ja havainnot ovat lisääntyneet. Nytkin oli viereisellä Lapinjärvellä koko toukokuun hanhipariskunta. Tuskin ne tänne tulisivat jos eivät viihtyisi.

Kaunisahon mukaan menee vielä kymmenenkin vuotta, ennen kuin Maaningalle saadaan metsästystä kestävä kanta. Lisäksi kantaa on luultavasti tuettava vielä viljaruokinnalla ja tuki-istutuksilla. Kaunisaho toivoo, että tulokkaat saavat nyt elellä rauhassa.

Riistakeskus puolsi, rengastustoimisto vastusti

Merihanhien savolaistamiseen annettiin lupa Suomen Riistakeskuksesta. Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkösen mukaan siirtoistuttaminen on hyvin harvinaista. Keskuksen näkökulmasta siihen ei kuitenkaan liity ongelma, sillä laji on kotoperäinen.

Metsästäjät olisivat halunneet myös rengastaa linnut seurantaa ja tutkimusta varten. Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimisto ei kuitenkaan myöntänyt lupaa siihen. Intendentti Jari Valkaman mukaan rengastustoimisto ei pidä hanhien siirtämistä eettisesti eikä moraalisesti hyvänä. Lisäksi lupapyyntö rengastamiseen tuli rengastustoimiston näkökulmasta liian myöhään.

Metsästäjille rengastustoimiston kanta oli joka tapauksessa pettymys.

- Ollaan ihan hyvää palautetta saatu, ei vielä mitään huonoa. Olisi mukava kuulla kotijärveltä hanhen kaakatusta, että ei tarvitsisi merelle asti lähteä, siirtoistutusidean isä Aki Kaunisaho sanoo.