Kittilässä oli jo muinoin keskusliesiä ja kymmenien kuoppien pyyntijärjestelmiä

Metsähallituksen kesän kulttuuriperintökohteiden inventoinnissa Kittilässä on tavattu muun muassa merkkejä muinaisista elinkeinoista.

Kotimaa
Taatsin seita Kittilässä.
Taatsin seita Kittilässä.Taisto Karjalainen / Metsähallitus

Metsähallituksen metsätalousmailla Kittilän pohjoisosissa tehdyissä kulttuuriperintöinventoinneissa on löydetty runsaasti ennestään tuntemattomia muinaisia asuinpaikkoja ja elinkeinosta kertovia kohteita.

Kivipaasi Taatsin seitaan ympäristöstä löytyi investoinnissa liesilatomuksia, jotka ovat kodan keskusliesiä. Latomukset ajoitetaan 600 - 1 600 jKr. Tutkimuksissa löytyi myös turvekodan pohjia ja kivikautisia asuinpaikkoja, jotka kertovat alueen pitkällisestä asutuksesta kivikaudesta historialliseen aikaan saakka.

Asukkaiden elinkeinoista on jäänyt merkiksi useat pyyntikuoppajärjestelmät, joista suurimmassa on jopa yli 50 kuoppaa. Nämä ovat Metsähallituksen erikoissunnittelijan Taisto Karjalaisen mukaan Suomen suurimpia metsästyslaitteita. Tällainen pyynti vaati järjestäytynyttä yhteisöä, suunnittelua ja tehtävien jakamista sekä suhteellisen suurta metsästäjäjoukkoa, Karjalainen kertoo.

Taatsijärven rannalla seisova Taatsin kivinen seita on ollut saamelaisille tärkeä pyhä paikka. Karjalaisen mukaan seita on vaikeasti ajoitettavissa ja sen varhaisvaiheet ovat hämärän peitossa. Seidan juurella on tehty arkeologinen kaivaus, jonka luulöydöt ajoittuvat 80 - 900 vuotta vanhoiksi.