"Diktatuureja on, mutta onko Suomen oltava samanlainen?"

Supo ei ole kansainvälisessä vertailussa ajan tasalla verkkovalvonnassa. Nettikäyttäjien etujärjestö Effi muistuttaa halutun Ruotsin mallin olleen kolaus maan maineelle.

Kotimaa

Suojelupoliisi haluaa laajentaa verkkoseurantaa ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero tukee ajatusta. Nettikäyttäjien etujärjestö Electronic Frontier Finlandin (Effi) puheenjohtajan Timo Karjalaisen mielestä Suojelupoliisissa on innostuttu Yhdysvaltain Prism-ohjelmasta. Siitä nousi kohu keskustiedustelupalvelu CIA:n entisen työntekijän paljastettua viranomaisten puhelin- ja verkkourkinnan.

- Tästä tulee olo, että myös meidän täytyy lähteä mukaan orwellilaiseen ajatteluun, että jokainen on terroristi lähtökohtaisesti, Karjalainen kuvailee.

Tulee olo, että myös meidän täytyy lähteä mukaan orwellilaiseen ajatteluun, että jokainen on terroristi lähtökohtaisesti.

Timo Karjalainen

Mahdollisia uusia valtuuksia on vaadittu siksi, ettei Supo ole verkkoasioissa kansainvälisesti vertaillen ajan tasalla. Karjalainen kyseenalaistaa tällaisen ajattelun.

- Onhan maailmassa diktatuureja, mutta onko meidän oltava samanlainen, hän ihmettelee.

"Firmat siirtäneet liikennettään pois Ruotsista"

Suomessa on nyt nostettu esille ns. Ruotsin malli. Muutama vuosi sitten voimaan tullut Fra-laki oli Karjalaisen mukaan kolaus Ruotsin maineelle.

- On tietoa siitä, että firmat ovat siirtäneet toimintaansa pois Ruotsista valvonnan takia. On siirretty nettiliikennettä niin, ettei se kulje enää Ruotsin kautta, hän kuvailee.

Supon mukaan seulonta voisi olla oikea tapa valvoa mahdollisia verkkouhkia.

- Tämä tapahtuisi varmaankin avainsanojen perusteella. Ongelma on siinä, että raja on liukuva siinä, mikä on epäilyttävää toimintaa, Karjalainen sanoo.

Hän vertaa tilannetta siihen, että merkittävä määrä poliiseja, joilla ei ollut oikeutta tutkia asiaa, kävi katsomassa edesmenneen hiihtäjän Mika Myllylän tietoja poliisin tietokannoissa.

"Käynnissä salakirjoitusteknologian kilpajuoksu"

Poliisiylijohtaja Paateron mielestä myös muiden poliisien oikeuksia verkkovalvontaan olisi lisättävä, ei ainoastaan Suojelupoliisin.

- Tämä on tyypillinen ilmiö. Näin kävi biopassienkin kanssa, että ensin haluttiin sormenjäljet passeihin, sitten poliisi vaati sormenjälkirekisteriä käyttöönsä rikosten selvittämisessä.

Karjalainen paheksuu ajatusta, että toisin kuin demokraattisessa valtiossa, jossa lähdetään siitä, että epäilty on syytön niin kauan kunnes toisin todistetaan, nyt ollaan siirtymässä ajatusmaailmaan, jossa jokainen on lähtökohtaisesti mahdollisesti syyllinen tai aikeissa tehdä rikoksen.

Selväkielistä verkkoliikennettä on yksinkertaista tarkkailla. Salatun liikenteen käyttö suojaa ihmisen yksityisyyttä: sähköpostit voi salata tai käyttää esimerkiksi anonyymiä Tor-verkkoa.

- Tämä on teknologinen kissa ja hiiri -leikki. Salakirjoitusteknologia on kilpajuoksua, Karjalainen kuvailee.