Aallon työväentalossa tuoksuu teatteri

Jyväskylän työväentalo on ensimmäinen Alvar Aallon Jyväskylään suunnittelema kivirakennus. Se valmistui vuonna 1925 ja on yksi Suomen 1920-luvun klassismin merkittävimpiä edustajia.

kulttuuri
Jyväskylän työväentalon lämpiön seinä.
Legendan mukaan Alvar Aalto oli itsekin innokas harrastajanäyttelijä, mutta onnistuiko hän suunnittelemaan toimivan teatteritilan?
Jyväskylän työväentalon lämpiön seinä.
Legendan mukaan Alvar Aalto oli itsekin innokas harrastajanäyttelijä, mutta onnistuiko hän suunnittelemaan toimivan teatteritilan?

Jyväskylän työväenyhdistys tilasi Alvar Aallolta piirustukset toimitaloaan varten vuonna 1924. Tuloksena oli Kauppakadun ja Väinönkadun katujen kulmaukseen sijoittuva kaksikerroksinen rakennus.

Työveäntalon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee ravintola, ja toisessa kerroksessa juhlasali, joka sisustettiin Jyväskylän Työväenteatteria varten. Nykyään tila tunnetaan Aalto-salina tai A-salina.

Italian häämatka toi työväentaloon omat mausteensa

Rakennuksessa näkyy myös Alvar Aallon ensimmäisen vaimon, Ainon, kädenjälki, sillä sisätiloissa on runsaasti yksityiskohtia, jotka Aalto suunnitteli yhdessä vastavihityn vaimonsa kanssa. Muun muassa rakennuksen valaiseimet ovat Alvarin ja Ainon suunnittelemat.

Rakennuksen muotokieli heijastelee Italian renessanssiarkkitehtuuria. Aino ja Alvar Aalto matkustivat Italiaan vuonna 1924, kun työväentalon rakennustyöt olivat vielä kesken. Matkan jälkeen sisustussuunnitelmia muutettiin.

Työväentalolla on teatterintäyteinen historia

Jyväskylän työväentalo on toiminut lähes 90-vuotisen historiansa aikana useassa roolissa, mutta tutuimmaksi se on kaupunkilaisille tullut Jyväskylän kaupunginteatterin kotipaikkana vuosina 1960-1982.

Täällä haisee teatteri enempi kuin työväenyhdistys.

Mikko Kauranen

Silloin kaupunginteatterin riveissä näytteli myös Mikko Kauranen. Hän kertoo, että Aallon arkkitehtuuria ei työnteon lomassa liiemmin tullut ihasteltua.

- Kyllä tämä oli vain työpaikka, vaikka rakennuksena on erittäin hieno ja täällä haisee teatteri enempi kuin työväenyhdistys, Kauranen nauraa.

Työväenyhdistyksen entinen toimitusjohtaja Matti Ojala ei purematta niele Kaurasen väitettä, vaikka teatteriaikaa lämpimästi muisteleekin.

- Tämä on ollut teatteri ja se oli upeaa aikaa. Mutta kyllä tämä on edelleen vahvasti työväentalo ja tulee varmasti olemaan tulevaisuudessakin.

Jyväskylän työväentalon valeparveke.
Jyväskylän työväentaloon on suunniteltu valeparveke.Marika Paaso / Yle
Kukkaruukku syvennyksessä.
Lippuluukun paikalla on nyt pelkkä syvennys.Marika Paaso / Yle
Miestenhuone-kyltti.
Miesten- ja naistenhuoneet on sijoitettu työväentalon kellarikerrokseen.Marika Paaso / Yle
Aalto-salin lämpiö.
Aalto-salin lämpiö.Marika Paaso / Yle
Jyväskylän työväentalon lämpiön seinä.
Alvar Aalto suunnitteli Jyväskylän työväentalon lämpiöön pyöreän seinän.Marika Paaso / Yle
Kuvio seinässä.
Yksityiskohta A-salin lämpiön pyöreässä seinässä.Marika Paaso / Yle
Matti Ojala ja Mari Murtoniemi.
Jyväskylän työväenyhdistyksen entinen toimitusjohtaja Matti Ojala ja Alvar Aalto -museon museolehtori Mari Murtoniemi A-salin lämpiössä.Marika Paaso / Yle
Kattovalaisin alhaalta kuvattuna.
Aalto-salin lämpiön kattovalaisin.Marika Paaso / Yle
Aalto-sali.
Näkymä Aalto-salin lavalta. Marika Paaso / Yle
Simpukka-valaisin.
Simpukka-valaisin Aalto-salin seinässä.Marika Paaso / Yle
A-salin lava.
Mikko Kauranen, Matti Ojala ja Mari Murtoniemi testaavat A-salin lavaa.Marika Paaso / Yle
Mikko Kauranen puhujanpöntössä.
Aalto-sali on näyttelijä Mikko Kaurasen työpaikka viiden vuoden ajan.Marika Paaso / Yle