1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. noituus

Seitsemän kukan suosio ei nuupahda

Vaikka juhannustaikoja tehdään nykyisin leikkimielellä ja niin sanotuista noitakäräjistä on aikaa satoja vuosia, taikuudelle on tilausta nyky-Suomessa. Näin arvioi väitöskirjaa valmisteleva noituustutkija Emmi Lahti.

noituus
Luonnonkukkakimppu
YLE

Kerää seitsemän kukkaa tyynyn alle, niin näet unessa tulevan sulhosi. Käen kukunnasta voi puolestaan laskea, kuinka monta vuotta sulhon saapumiseen menee. Jokainen tietää vähintään yhden juhannustaian, mutta kuinka moni niihin uskoo?

- Ainakin puheissa taiat elävät hyvinkin vahvasti, mutta sitä en tiedä, kuinka paljon niitä tehdään. Näitä lempitaikoja tehdään todennäköisesti enemmän leikkimielellä, mutta toki voi olla, että osalla on ihan se ajatus siellä taustalla, pohtii noituuteen ja taikuuteen perehtynyt väitöstutkija Emmi Lahti.

Se, miksi juhannuksena toivotaan nimenomaan naimaonnea, on tutkijalle helpompi kysymys.

- Juhannus on perinteisesti ollut hedelmällisyyteen liittyvä juhla. Siemenet on silloin kylvetty ja taioilla on toivottu suurempaa satoa. Lemmentaiat kumpuavat näistä ikivanhoista hedelmällisyysriiteistä, Lahti selvittää.

Arkun naula auttaa hammassärkyyn

Emmi Lahdella on työn alla 1700-luvun loppupuolen taikuutta käsittelevä väitöstutkimus. Tuolloin taikuudesta saattoi saada sakkoja ja noituudestajopa kuolemantuomion.

Oikeudessa on ratkottu muun muassa tapausta, missä oli menty yöllä hautausmaalle kaivelemaan, otettu arkusta naula ja yritetty hoitaa sillä kipeää hammasta.

Emmi Lahti

- Tutkimusaineistossani ei tosin ole yhtään kuolemantuomiota. Vuoteen 1779 asti se oli kuitenkin mahdollinen. 1700-luvun lopulla noituudessa oli yleensä kyse parantamisesta eli hyväntahtoisesta noituudesta.

Taioilla yritettiin parantaa sairauksia, hankkia takaisin varastettua omaisuutta tai varmistaa oikeudenkäynnille suotuisa lopputulos. Usein raastupaan päädyttiin, kun taikoja oli mennyt hautuumaalle hakemaan vainajan apua.

- Oikeudessa on ratkottu muun muassa tapausta, missä oli menty yöllä hautausmaalle kaivelemaan, otettu arkusta naula ja yritetty hoitaa sillä kipeää hammasta. Taian mukaan naulalla olisi pitänyt kaivaa hammasta niin kauan, että hampaasta tulee verta. Mutta tässä tapauksessa taikoja oli jäänyt kiinni itse teosta. Lahti kertoo.

Maagisuus tekee tuloaan

Hurjimmista tarinoista on kulunut aikaa satoja vuosia, mutta Emmi Lahden mukaan taikauskolle on tilaa myös tässä päivässä.

- Vuoteen 1998 asti tietäjänä toimimisesta on voinut saada sakkotuomion eli ei siitä kovin kauaa ole. Mutta ihan viime vuosina yliluonnollisuus on noussut voimakkaasti esiin populaarikulttuurissa, ja sillä perusteella voi ajatella, että ihmisten maailmankuva on muuttunut maagisemmaksi. Tosin nykyisin taikausko on enemmän yksilöllistä eli jokainen päättää itse, uskooko siihen, että vampyyreita on olemassa vai ei. Aiemmin uskottiin yhdessä ja usko oli kollektiivista, Lahti kertoo.

Monesta taikauskona pidetystä asiasta on myös tullut tapa, esimerkiksi kun koputetaan puuta. Uskooko tutkija yliluonnolliseen?

- Tietyllä tapaa kyllä, mutta tutkijana täytyy totta kai muistaa se, että oma ajatusmaailma ei saa liikaa värittää sitä tutkimuskohdetta. Mutta se, että uskoo yliluonnollisen olemassa oloon, niin se pitää sitä draivia yllä.

Lue seuraavaksi