DNA osoitti: Eurooppalaisen elimistö hylkii lepraa

Lepra harvinaistui Euroopassa jo keskiajan jälkeen, toisin kuin muualla. Tuore tutkimus osoittaa, ettei syy ole leprabakteerien eroissa vaan ihmisissä. Havainto antaa pontta muille bakteeritutkimuksille.

tiede
He Feng Xing istuu tupakalla kyläsairaalan piha-alueella.
73-vuotias kiinalainen He Feng Xing istuu lepotauolla Luduon kyläsairaalan piha-alueella. Hän sairastui nuorena lepraan. Nykyisin Mycobacterium leprae -bakteeriin sairastuneita voidaan hoitaa tehokkaasti, jos tauti diagnosoidaan tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.Diego Azubel / EPA

Lepra eli spitaali oli keskiajan Euroopassa sekä suuresti pelätty että varsin yleinen tartuntatauti. Joillakin alueilla siihen sairastui jopa joka 30. asukas. 1600-luvun alussa tauti yhtäkkiä hellitti otteensa. Syy on ollut mysteeri, mutta nyt tutkijat ovat päässeet sen jäljille geenitekniikan avulla.

Kansainvälinen biologi- ja arkeologiryhmä on saanut purettua vanhan Mycobacterium leprae -bakteerin perimän lähes kokonaan. Bakteerit ovat peräisin viiden lepraa sairastaneen keskiajan eurooppalaisen ruumiista, jotka kaivettiin haudoistaan Ruotsissa, Tanskassa ja Britanniassa. Vertailuaineistona käytettiin tämän päivän leprasairaista muualta maailmasta saatuja näytteitä.

Tutkija Pushpendra Singh kertoo, että yllätys oli melkoinen, kun hän ja hänen työtoverinsa havaitsivat, ettei Pohjoismaista löytynyt keskiaikainen bakteeri poikkea juuri ollenkaan nykyisin Lähi-idässä esiintyvästä bakteerista.

Bakteerien mutaatio ei siis voinut olla syynä lepran äkilliseen väistymiseen Euroopasta.

Taudin syntyreitit ovat selvittämättä

– Ellei syy ollut bakteerissa, sen täytyi olla ihmisessä, sanoo tutkija Stewart Cole.

Ryhmän vastaus onkin, että luonnonvalinta säästi lepralle vastustuskykyisimpiä ihmisiä, jotka jäivät jatkamaan sukua ja levittivät siten vastustuskykyä väestön joukossa.

Colen mukaan aiemminkin on saatu viitteitä siitä, että eurooppalaiset olivat lepralle vastustuskykyisempiä kuin maailman muu väestö.

Siitä tutkijat eivät saaneet näyttöä, kulkeutuiko bakteeri ristiretkeläisten mukana Euroopasta Palestiinaan, vai veikö reitti vastakkaiseen suuntaan.

_Mycobacterium leprae _-bakteerien harvinainen kestävyys, joka johtunee paksuista soluseinistä, lupaa hyvää jatkotutkimuksille: ehkä taudin perimässä päästään vielä keskiaikaakin kauemmaksi. Samalla voidaan saada lisäoppia muiden tautien DNA-tutkimuksiin.

Tutkimus on julkaistu Science Express (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä, ja havainnoista ja tulkinnoista kertoo myös Popular Archeology (siirryt toiseen palveluun) -verkkojulkaisu.