Vantaanjoki ja Mätäjoki kuntoon taimenille

Vantaanjoen vesistön kunnostustalkoot ja mäti-istutukset ovat tuottaneet lupaavia tuloksia uhanalaiselle taimenkannalle. Talkoot jatkuvat sekä Vantaanjoen vesistössä että myrkkyvuodosta kärsineellä Mätäjoella.

Kotimaa
Vastasyntynyt taimen kaivautuu esiin sorasta.
Markus Penttinen

Taimenet katosivat aikoinaan Vantaanjoen vesistöistä lähes kokonaan ihmisen toiminnan johdosta. Peltojen ja metsien läpi kulkevia sivupuroja on perattu, kun on pelätty, että vesi tulvii pelloille. Nykyaikana soiden kunnostustyöt pilaavat taimenelle sopivia puroja.

- Tällä hetkellä tällainen toiminta on luvanvaraista, joten tilanne on sikäli parempi. Uhka on kuitenkin olemassa, jos patoja rakennetaan ja suo-ojia kunnostetaan edelleen, vaikka se ei olisi edes tarpeen. Myös turvetuotanto on uhka taimenelle, Helsingin Perhokalastajien johtokunnan jäsen Pekka Lindblad sanoo.

Vantaanjoessa taimenet pääsevät nykyään vaeltamaan vapaasti, sillä kaikki esteet niiden tieltä on poistettu. Taimenet pääsevät nousemaan merestä aina Riihimäen sivupuroille asti. Helsingin Perhokalastajien tekemissä sähkökoekalastuksissa on saatu lupaavia tuloksia. Taimenen poikaset ovat olleet paikoitellen jopa enemmistönä Vantaanjoen sivupuroissa.

- Tällainen tilanne oli myös Mätäjoessa, jonne myrkkypäästö pääsi valumaan, vaikka se ei kuulukaan Vantaanjokeen, Lindblad kertoo.

Mätäjoen alajuoksulle kotiutettu taimenkanta koki ison menetyksen Teknoksen maalitehtaan liuotinvuodon seurauksena.

Vantaanjoen vesistössä lupaavia tuloksia

Jos joessa syntynyt taimen pääsee vaeltamaan järveen tai mereen asti, se voi kasvaa noin 10-20 kiloiseksi. Linbladin mukaan näin isoja taimenia löydetään kuitenkin harvoin nykyään.

- Meritaimenen alamitta on laskettu 50 senttimetriin. Sen pituinen taimen painaa noin puolitoista kiloa.

Vantaanjoella taimenen tilanne on parantunut istutusten ja jokien kunnostustalkoiden ansiosta. Helsingin Perhokalastajat ja Virtavesien hoitoyhdistys ovat urakoineet yhdessä taimenten hyväksi. Purojen pohjalle tarvitaan puhdasta soraa, jotta taimen voi lisääntyä.

- Kun taimenella on kutuaika syksyllä, se kaivaa kuopan karkeaan soraan ja hautaa mätinsä sen sekaan. Mädin pitää selvitä siellä hengissä talven yli kevääseen asti. Jos sora ei ole puhdasta, ja vesi ei pääse virtaamaan sen seassa, mäti kuolee. Kun kalat istutetaan jo mätivaiheessa, ne leimautuvat synnyinpuroonsa ja palaavat sinne kutemaan.

Yhdistykset ovat järjestäneet talkoita jo 90-luvulta alkaen, mutta vasta 2000-luvulla ihmiset ovat innostuneet niistä laajemmin ja osanottajien määrä on alkanut kasvaa. Tänäkin kesänä talkoita on luvassa heinäkuun loppupuolelta syyskuun loppuun asti.

Taimen kannattaa jättää rauhaan

Jos talkoisiin ei ehdi, voi taimenia auttaa muillakin keinoilla. Taimenen kalastaminen ei ole kiellettyä, vaikka se on uhanalainen. Talouskalat eivät kuulu luonnonsuojelulain piiriin, vaan Maa- ja metsätalousministeriön hallintaan. Meritaimenen alamitaksi on säädetty 50 senttimetriä ja järvitamenen 40 senttimetriä. Linblad kuitenkin toivoo, että kalastajat päästäisivät isotkin taimenet vapaaksi.

- Mitä isompi kala, sitä pitempään se on selviytynyt ja sitä paremmat geenit sillä on. Varsinkin painavalla naaraalla on paljon isoja mätimunia. Isoilla munilla taas on hyvät selvitytymismahdollisuudet.

Laitoksessa kasvatetun meritaimenen voi Linbladin mielestä ottaa huoletta saaliiksi, jos sellainen koukkuun tarttuu.

- Kasvatetun taimenen erottaa luonnonvaraisesta, koska niiltä on leikattu rasvaevä pois. Mutta jos saat meritaimenen, jolla on rasvaevä tallella, laske se vapaaksi.