"Luova tuho" karsii pieniä yrityksiä - korkeat korot murskaavat kasvuhaaveet

Ostovoiman hiipuminen ja lainaehtojen kiristyminen pahentavat ahdinkoa Etelä-Euroopassa, mikä synkentää myös suomalaisten pk-yritysten näkymiä. Lähitulevaisuus jatkuu kuoppaisena, ennustavat asiantuntijat.

velkakriisit
Työntekijöitä tauolla Industrial Mining S.A. -rakennustarviketehtaan taukohuoneessa.
Työntekijöitä tauolla Industrial Mining S.A. -rakennustarviketehtaan taukohuoneessa Thessalonikissa maaliskuussa 2013. Tehdas suljettiin sen ajauduttua konkurssiin syyskuussa 2011 ja sen 150 työntekijää saivat potkut. Osa työntekijöistä jatkoi tehtaan toimintaa, ja tuotanto jatkui helmikuussa 2013.Alkis Konstantinidis / EPA

Euroopan talouskasvun kone ei ota käynnistyäkseen pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaikeuksien vuoksi. Yritykset ovat jakautuneet luottomarkkinoilla kahden kerroksen väkeen eri puolilla mannerta, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

- Yleisesti ottaen pk-yritykset valittavat EKP:n selvitysten mukaan ensisijaisesti kysynnän puutetta. Tilanne Saksassa, Itävallassa ja myös Suomessa on selvästi parempi kuin Etelä-Euroopan maissa, missä yritykset voivottelevat kysynnän puutteen lisäksi kustannusten korkeutta ja rahoituksen saatavuuden heikkoutta.

Puttosen mukaan lainan saaminen on erityisen hankalaa Kreikassa, Irlannissa, Espanjassa ja Portugalissa. Näiden maiden pankeilla ei ole kykyä tai halua – tai kumpaakaan – rahoittaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Esimerkiksi Espanjassa suuret yhtiöt maksavat kymmenvuotisista lainoistaan tällä hetkellä noin neljän prosentin korkoa, mutta pk-yritysten korot ovat kaksinkertaiset. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat kuitenkin vastuussa valtaosasta uusista työpaikoista.

Italiassa taas, missä pienyritykset työllistävät yli 80 prosenttia maan työvoimasta, konkurssien valtava määrä on syönyt luottamusta entisestään. Korkeiden korkojen perimisen ohella pankit vaativat niin isoja vakuuksia, ettei monilla ole edellytyksiä muutamaa tonnia suurempaan lainaan.

Puttonen: Lainaraha ei kuulu kaikille

Raha on pk-yrityksille kallista, vaikka Euroopan keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa alhaisena jo pitkään. Tämä johtuu siitä, että jokainen pankki arvioi riskien ja hyötyjen suhdetta omalla tavallaan, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton pk-johtaja Pentti Mäkinen.

- Pankit joutuvat lainanannossaan ottamaan huomioon hinnan, jonka ne itse maksavat rahoituksesta. Se ei ole pelkästään EKP:n varassa.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat perinteisesti tukeutuneet velkarahassaan pankkilainoihin, koska niillä ei ole isojen tapaan rahkeita haalia pääomaa markkinoilta. Mikäli pankkien hanat pysyvät kiinni, ainoa mahdollisuus jatkaa on pumpata yhtiöön omaa rahaa – siis jos sitä on.

Vesa Puttonen korostaa, ettei rahoitus ole hyödyke, jota tulisi antaa kaikille. Hänen mukaansa yritysten ei kuulu saada lainaa, jos toimintaedellytykset ovat muuttuneet kestämättömiksi.

- Ellei yrityksellä ole kysyntää, ei se kasva siitä, että annetaan rahoitusta. Rahoituksella ehkä jatketaan toimintaa, vaikka luovan tuhon pitäisi antaa karsia yritykset, jotka eivät ole liiketoiminnallisesti kestävällä pohjalla.

EK:n Mäkinen muistuttaa, että Eurooppa on Suomen tärkein markkina-alue: viennistä 50–60 % suuntautuu kotimantereelle. Suomen pärjääminen on kytköksissä muun Euroopan pk-yrityksiin.

- Kysymys on siitä, että Suomen viennin rakenne on korostuneesti investointitavaroihin keskittynyttä. Pk-yritykset ovat tärkeitä alihankkijoita eri puolilla Eurooppaa ja hyvin keskeisessä asemassa meidän ostajinamme, sanoo Mäkinen.

Mäkinen: Euroopasta puuttuu kasvuhalukkuutta

Euroopan päättäjät pohtivat parhaillaan, miten yritysten lainapulmat saataisin ratkaistua.

EU:n komissio on valmistellut Euroopan investointipankin kautta toteutettavia luottoja, joilla helpotettaisiin pk-yritysten lainansaantia. Saksan valtion kehityspankki KfW on puolestaan neuvotellut espanjalaisen vastineensa ICO:n kanssa satojen miljoonien euron luotoista.

Eurot pitäisi vielä osata kohdentaa järkevästi. EK:n Mäkinen on huolissaan siitä, että uusia lainoja otetaan rahoituksen uudelleenjärjestelyn eikä investointien takia. Hän näkee ongelman koskevan koko Eurooppaa.

- Pk-yritysten rooli työllistäjinä, investoijina ja kasvun moottoreina on vaarassa, jos yritykset eivät ole halukkaita investoimaan. Kyse on siitä, onko Euroopassa kasvuhalukkuutta, intoa ja näkymiä. Niitä tällä hetkellä näyttää puuttuvan, Mäkinen huokaa.

Vesa Puttosen mukaan pk-yritykset elävät osana Euroopan talouskehitystä. Se taas ei näyttäydy kovinkaan valoisana.

- Kaikki puheet siitä, että eurokriisi olisi ohi, ovat tavattoman ennenaikaista haihattelua. Ei eurokriisi eikä pankkikriisi ole ohi. Käännettä positiiviseen ei ole lähiaikoina nähtävissä.

Brysselissä 27. ja 28. kesäkuuta pidettävässä EU:n huippukokouksessa keskitytään talouspolitiikkaan. Yhtenä tärkeimmistä asioista on arvioida toimia, joilla edistetään kilpailukykyä, luodaan työpaikkoja ja lisätään kasvua.

Lähteet: Yle Uutiset