Jari Sarasvuo: Suomalaiset surkeita puhetaidossa

Suomalainen vaikenee kahdella kielellä. Retoriikassa eli puhetaidossa olemme surkeita, mutta toivoa on: puhekulttuurimme on viime 25 vuoden aikana kehittynyt huimasti, sanoo mediaesiintyjä, liikemies ja yritysvalmentaja Jari Sarasvuo. Puhetaidossa on kyse vallasta ja vaikuttamisesta - valta on taitavan puhujan.

kulttuuri
Jari Sarasvuo.
Jari Sarasvuo.Katja Halinen / Yle

Juontaja, liikemies, yritysvalmentaja, mediatyöntekijä Jari Sarasvuo on puhunut työkseen julkisesti noin 25 vuoden ajan. Viimeisin aluevaltaus oli viikottainen tunnin suora monologi Yle Puheessa viime keväänä. Huomiotalouden sanansaattaja korostaa puhetaidon merkitystä maailman muuttamisessa.

- Puhehan luo tyhjästä asioita, eli näkymätön tulee näkyväksi puheen kautta. On paljon esimerkkejä historiassa, jossa jokin asia on muuttanut kertakaikkiaan kurssiaan sen takia, että on pidetty hyvä puhe. Puheella on muutettu lakeja ja ihmisten asenteita, on nostatettu sotia ja saatu rauha aikaiseksi.

Sarasvuon mukaan valta on siellä, missä joku osaa käyttää taitavasti sanaa.

- Niiden ihmisten lisäksi, jotka tekee ja osaa, on se väki, joka puhuu, eli jotka johtaa niitä, jotka tekee ja osaa.

- Se, että sana tulee lihaksi, ei ole ainoastaan Johanneksen evankeliumin kielikuva, vaan kirjaimellisesti se tarkoittaa sitä, että luovassa prosessissa taitavan vaikuttamisen kautta jokin idea muuttuu ilmiöksi ja ajatus muuttuu asiaksi.

Hyvä puhuja ottaa yleisönsä tunteella

Jari Sarasvuo sanoo, että häneen tekee vaikutuksen puhuja, joka osaa käyttää tunnetta työkaluna.

- Pidän puhujasta, joka osaa liikuttaa yleisönsä salaisia virtoja. On aina kolme yleisöä, suuri yleisö eli julkisuus, pieni yleisö eli se porukka, joka on paikalla, ja salainen yleisö, joka on ihmisten sydämessä. Tykkään puhujasta, joka osaa ne kolme yhdistää.

Hyväksi puhujaksi oppii puhumalla liian usein liian vaikean yleisön edessä.

Jari Sarasvuo

- Itse arvostan myös sellaista puhujaa, joka on itseäni taitavampi retorisesti, eli ei syyllisty sellaisiin ylilyönteihin ja harkitsemattomuuksiin, mitä minulla on tapana, Sarasvuo naurahtaa.

Hyväksi puhujaksi ei synnytä vaan opitaan, sanoo Sarasvuo.

- Puhetaito on yhtä synnynnäinen asia kuin vaikkapa taitoluistelu. Se on harjaantumisen tulos, jossa ihminen käyttää temperamenttiaan alustana sille, mitä hän oppii tekemään.

- Hyväksi puhujaksi oppii puhumalla liian usein liian vaikean yleisön edessä. Eli täytyy saada paljon harjaannusta, täytyy sietää palautetta ja täytyy suostua oppilaaksi, omaa esitystä pitää arvioida jälkikäteen.

- Keskinkertaiseksi yltää sillä, että puhuu vain äidille ja isälle ja parhaille kavereille. Jos haluaa hyväksi, pitää puhua sellaiselle porukalle, jonka mieli pitää kääntää ja sydän voittaa puolelleen, Sarasvuo neuvoo.

Suomalaiset "mettäläisiä" retoriikassa

Saravuon mielestä retoriikka on kaikkien johtajien, vaikuttajien ja luovien ihmisten tärkeä työkalu, koska sitä kautta olematon muuttuu olevaksi ja näkymätön näkyväksi. Suomalaiset eivät saa häneltä kuitenkaan kovinkaan mairittelevaa arvosanaa puhetaidoistaan.

On se nyt tosi noloa, että vieläkin Suomessa ihmiset ovat sitä mieltä, että tärkeintä on asia eikä suhde yleisöön.

Jari Sarasvuo

- Retoriikassa me suomalaiset olemme surkeita. Ruotsiin verrattuna ero on valtava. Me olemme tämmöisiä mettäläisiä. Opimme kyllä ja asiat edistyvät, mutta kun maailma kuitenkin pyörii hengenohjauksessa ja henkeä ohjataan keskustelulla, dialogilla, puheella, niin on se nyt tosi noloa, että vieläkin Suomessa ihmiset ovat sitä mieltä, että tärkeintä on asia eikä suhde yleisöön. Mutta niinpä on tulokset sen mukaisia sitten, hän hymähtää.

Sarasvuon mielestä suomalaisilla on kuitenkin toivoa oppia hyviksi puhujiksi. Keinotkin löytyvät:

- Pitää harjoitella retoriikkaa, opiskella sitä, ja arvostaa hyviä puhujia, siitä se syntyy. Toivoa on. Sinä 25 vuoden aikana, kun olen tehnyt julkista työtä, niin tämä on kehittynyt aivan huimasti. Muu maailma ei enää kisko etumatkaa, vaan se etumatka pysyy tasaisena, arvioi Sarasvuo.