Hygieniakäsitykset ovat muuttuneet hurjasti vuosikymmenten saatossa

Esimerkiksi maitoa väärennettiin entisaikoina paremman hinnan toivossa. Siihen sekoitettiin liitujauhoa tai jopa vasikan aivoja. Lapamatoja puolestaan häädettiin juomalla tärpättiä, kertoo museonhoitaja Taina Parikka Haminan kauppiaantalomuseosta.

kulttuuri
Nainen seisoo entisajan keittiössä
Olli Törönen / Yle

Käsitykset hygieniasta ovat muuttuneet hurjasti entisajoista. Haminan kauppiaantalomuseossa esillä oleva näyttely kertoo hygienian historiasta menneinä vuosikymmeninä.

Museonhoitaja Taina Parikan mukaan taudit jylläsivät yleisesti entisajan Suomessa. Näin ovat kertoneet esimerkiksi museon muistelupiirin jäsenet, jotka elivät lapsuuttaan 1930-1950-luvun Suomessa.

- He ovat muistelleet, että maha oli melkein koko ajan kipeänä tai ovat sanoneet, että "Minä olin niin herkkä oksentelemaan", Taina Parikka kertoo.

Myös vanhat keittokirjat ovat paljastaneet suomalaisten tapoja säilyttää ruokia menneinä aikoina. Esimerkiksi maidon säilyttäminen oli ongelmallista aikana, jolloin pastörointia ei vielä tunnettu.

- Maitoa ostettiin yleensä vain yhden päivän tarpeeseen, joten sitä ei tarvinnut ainakaan kaupunkialueella säilyttää kuin yhden päivän. Maalaistaloissa maidon sai kylmään esimerkiksi laittamalla pihakaivoon, Taina Parikka kertoo.

Kaikkein merkillisin oli vasikan aivot, mitä maitoon oli lisätty.

Taina Parikka

Maitoa on myös väärennetty paremman hinnan toivossa. Maitoon on sekoitettu esimerkiksi liitujauhoa, jotta siitä olisi tullut painavampaa.

- Kaikkein merkillisin oli vasikan aivot, mitä maitoon oli lisätty, Taina Parikka ihmettelee.

Tavallista tuhdimpaa maitoa on pitänyt ohentaa, mihin on käytetty pilaantunutta vettä. Näin maidosta on tullut kaksin verroin vaarallisempaa.

Sieraimet auki torilla

Kerman säilyttäminen kesäaikana voin kirnuamista varten on ollut sekin vaikeaa, koska kermaa on pitänyt kerätä usean päivän ajan.

Voin ostaminen on ollut arpapeliä, kun härskiintynyttä voita on ollut hankala tunnistaa. Moni onkin ottanut kauppareissulle mukaan leipäpalan, jonka nokkaan voita on pystynyt sipaisemaan maistamista varten. Myös muut aistit ovat saaneet olla valppaina.

- Entisajan kaupassa on ehdottomasti pitänyt olla "nenä auki". Monia tuotteita on saanut jonkin verran maistaa ennen ostamista, mutta haju- ja näköaisti ovat olleet tärkeitä, Taina Parikka kertoo.

Tärpättiä kihomatoihin

Loiset ovat olleet tuttuja suomalaisille. Esimerkiksi lapamadon sai helposti syömällä huonosti kypsennettyä kalaa tai lihaa.

Vielä 1940-luvulla joka viidennellä suomalaisella oli lapamato.

Taina Parikka

- Vielä 1940-luvulla joka viidennellä suomalaisella oli lapamato. Kihomatoja oli käytännössä jokaisella lapsella, Taina Parikka kertoo.

Matojen häätämiseksi käytettiin tärpättiä, sipulia ja valkosipulia, joita kaikkia nautittiin sisäisesti.

- Yksi häätöohje taisi olla sellainen, että kaksi ruokalusikallista tärpättiä aamuin illoin muutaman päivän ajan, Parikka kertoo.

Täiden häätämiseen käytettiin puolestaan etikkaa, johon täikampaa kastettiin ja siveltiin päänahkaan. Yleisesti ottaen epämieluisten loisten häätämiseksi on käytetty etikan, paloöljyn ja ruokaöljyn seoksia.

Hygienian hurjan historiaan voi käydä tutustumassa Haminan kauppiaantalomuseossa syyskuun alkuun asti.