1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Maitokiintiön poistuminen ravisuttaa suomalaistiloja

Maitokiintiö poistuu käytöstä vuonna 2015. Maitokiintiö säätelee koko Euroopassa tuotettavan maidon kokonaismäärää ja pitää myös maidon hinnanvaihtelut kurissa. Suomelle järjestelmä on ollut tärkeä, koska se on auttanut ylläpitämään maidontuotantoa etenkin heikommilla tuotantoalueilla.

Kotimaan uutiset
Maitotilan pitäjä Reiska Järvenkylä navetassaan.
Juha Korhonen / Yle

Keskiviikkona päättyvissä EU:n maatalousuudistusneuvotteluissakin keskustelua herättänyt maitokiintiöiden poistuminen vuonna 2015 herättää huolta maitotilan pitäjissä. Kymenlaaksossa Virolahdella 60 lypsylehmän tilaansa pyörittävä Reiska Järvenkylä aikoo ensi vuonna kaksinkertaistaa lypsylehmien määrän tilalla. Maitokiintiöiden poistuminen on yksi syy laajentumissuunnitelmien taustalla.

- Nyt kun kiintiötkin ovat poistumassa, niin se voi aiheuttaa kannattavuuden heikkenemistä. Siihen on pienyrittäjän vaikeaa vastata muuten kuin tuotantoa lisäämällä, Järvenkylä toteaa.

Maitokiintiö säätelee koko Euroopassa tuotettavan maidon kokonaismäärää ja pitää myös maidon hinnanvaihtelut kurissa. Suomelle järjestelmä on ollut tärkeä, koska se on auttanut ylläpitämään maidontuotantoa etenkin heikommilla tuotantoalueilla.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n tutkimuspäällikön Johan Åbergin mukaan maitomarkkinoiden pysyminen vakaana on tärkeää suomalaisen maitoalan tulevaisuudelle.

- Tärkeintä on, että markkinat pysyvät vakaana ja hinnat kehittyvät suotuisasti. Meillä on ollut Suomessa jo usean vuoden ajan tavoitteena ylläpitää kohtuullisen hyvää maidon hintatasoa. Se perustuu markkinatasapainoon, siihen ettei mitään markkinahäiriöitä synny, Åber sanoo.

Luxemburgissa tällä viikolla käydyissä maatalousuudistusneuvotteluissa sovittiin maidon markkinatilanteen tarkasta seurannasta ja markkinoiden tasapainottamisesta tarvittaessa. Muutoksia päätökseen maitokiintiön lopettamisesta neuvotteluissa ei tullut.

Tilat vähenevät - ja suurenevat

Suomalaiset maitotilat suurenevat vuosi vuodelta. Samalla niiden määrä vähenee, kun tuotanto siirtyy suuriin yksiköihin. Vuoteen 2020 mennessä nykyisten reilun 9000 tilan määrän on arvioitu puolittuvan

Reiska Järvenkylän maitotilan laitumilla on tarkoitus ensi vuonna astella jo yli 100 lypsylehmää. Pienestä projektista ei ole kysymys. Rahallisesti kyseessä on reilun miljoonan euron investointi, mikäli kustannusarviot pitävät paikkansa.

- Tosin hankkeeseen on myönnetty tukea 40 prosentin osalta. Navettalaajennuksen lisäksi täytyy rakentaa lisää rehuvarastoja ja lietesäiliöitä. Viljaa joudutaan myös ostamaan tulevaisuudessa enemmän.

Kiintiöiden poistuminen voi aiheuttaa kannattavuuden heikkenemistä. Siihen on pienyrittäjän vaikeaa vastata muuten kuin tuotantoa lisäämällä.

Reiska Järvenkylä

Tuotannon kaksinkertaistuessa myös tilan töiden määrä lisääntyy.

- Joudumme ehkä palkkaamaan kokoaikaisen ulkopuolisen työntekijän. Ja urakoitsijoita tietysti käytetään lisäksi, Järvenkylä kertoo.

Maitoalan kannattavuuteen tilanpitäjä uskoo.

- Kyllähän maitoa aina juodaan, se on tosiasia. Ja maitotuotteiden käyttö on lisääntynytkin. Tosin Suomessa tuotannon kustannustaso on korkeampi kuin monissa muissa maissa, se tuo omat haasteensa, Järvenkylä toteaa.

MTK:n Johan Åberg luottaa hänkin maitotilojen kannattavuuden säilymiseen.

- Kannattavuus on kehittynyt varovaisen myönteiseen suuntaan viime aikoina. Tulevaisuus näyttää ihan hyvältä.

Lue seuraavaksi