Kalojen korkeakoulussa kaloista kasvaa ovelampia selviytyjiä

Virikekalojen kasvatusaltaisiin on luotu vaativammat ja vauhdikkaammat elinolosuhteet, jotka koulivat kaloista selviytyjiä. Tutkimusten mukaan virikekala ui tavallista kalaa nopeammin, välttää petokaloja ovelammin ja lisääntyy tehokkaammin.

luonto
Kalatutkija Pekka Hyvärinen kala-antennin kanssa Varisjoessa
Mari Karjalainen / Yle

Virikekalan ylivertaisuus selittyy kasvatusaltaan olosuhteilla. Riista- ja kalatalouden (RKTL) tutkimuslaitoksella Paltamossa virikekalojen altaan vedenkorkeutta ja virtaamaa muutetaan epäsäännöllisesti. Altaan pohjalla on soraa ja veden pinnalla varjostavia katteita, jotta virikekala voi hakeutua suojapaikkoihin.

Virikekasvatusta tutkitaan lohilla ja taimenilla. Tavalliset kasvatuskalat joutuvat tyytymään standardisammioon ilman mikäänlaisia virikkeitä.

- Tässä annetaan vähän treenausta ennen luontoon viemistä. Jokaisen muutoksen jälkeen kalat joutuvat tottumaan uusiin olosuhteisiin. Hyvin pienilläkin muutoksilla olemme saaneet muutoksia kalojen ominaisuuksissa, kuvailee RKTL:n erikoistutkija Pekka Hyvärinen virikekalojen tutkimuksia.

Virikekala porskuttaa paremmin

Tutkimusten mukaan virikekala päihittää tavallisen standardikalan uintinopeudessa selvästi. Se kasvaa heti kuoriuduttuaan isommaksi ja tuottaa jälkeläisiä tehokkaammin. Virikekalojen evät pysyvät parempikuntoisina, eivätkä loiset tartu kaloihin yhtä helposti. Virikekalojen kuolleisuus on jo kasvatusaltaissa pienempi verrattuna perinteisesti kasvatettuihin kaloihin.

Viime kesänä Tornionjokeen tehty vaelluspoikasten koeistutus osoitti, että virikekaloja selviytyi kaksi kertaa enemmän joen alajuoksulle.

- Suoraa säästöä tulee, kun kaloja tarvitsee istuttaa vähemmän, koska suuri osa virikekaloista selviytyy, kertoo Hyvärinen esimerkin virikekalojen hyödyistä.

Pekka Hyvärinen paikantaa kaloja.
Mari Karjalainen / Yle

Laiska kala jää ennemmin petokalan kuin kalastajan haaviin

Suomessa monet lohikalakantojen istutukset menevät pieleen, kun laitoksissa kasvatetut kalanpoikaset eivät selviydy villissä luonnossa toivotulla tavalla. Standardisammioissa kasvatetut kalat eivät osaa luonnossa hankkia elävää ravintoa ja joutuvat helposti petokalojen ruoaksi.

Monet lohikalat ovat täysin riippuvaisia kalojen viljelystä ja istutuksista, joten virikekalojen tutkimuksista on hyötyä niin kalastajille, kalojen istuttajilleja kalankasvattajille.

Vaelluspoikaseksi tarkoitettu ylilihava kala ei lähde vaeltamaan mereen, vaan jää pyörimään istutuspaikalle ja tulee itse syödyksi.

Pekka Hyvärinen

- Kalastajat voivat saada enemmän saalista, Hyvärinen lisää.

Elinolosuhteiden lisäksi kalanpoikasten selvitymiseen vaikuttaa mahdollinen laitostuminen. Monta sukupolvea kalankasvattamossa eläneet kalakannat eivät pärjää luonnonoloissa kuten villikalat. Standardialtaissa kalanpoikasista voi tulla liian rasvaisia "pullakaloja".

- Vaelluspoikaseksi tarkoitettu ylilihava kala ei lähde vaeltamaan mereen, vaan jää pyörimään istutuspaikalle ja tulee itse syödyksi, Hyvärinen tarkentaa kalanistutustappioiden syitä.

Virikekasvatusta testataan sekä villikalanpoikasilla että laistoskasvatuskaloilla.

Tutkimuskalojen liikkeitä seurataan mikrosirun avulla

Tämän kesän aikana on tarkoitus tehdä tarkempia tutkimuksia, kuinka paljon etevämpiä virikekalat ovat luonnonolosuhteissa. Jokaiseen tutkimuskalaan kiinnitetään mikrosiru, jonka avulla kalojen liikkeitä voidaan seurata. Mikrosiru on samanlainen, jota käytetään koirien ja kissojen yksilötunnistamiseen.

Mikrosirun lähettämiä signaaleja havainnoidaan antennilla tutkijan kahlatessa vedessä. Laite piippaa merkiksi, kun kala ui magneettikentän kohdalle, jolloin kalan yksilökoodi tallentuu tietokoneelle.

- Kun kala osuu antennin magneettikentän alueelle, saamme tiedon onko haivaittu kala virikekala vai tavallisesti kasvatettu kala, selvittää Hyvärinen kalatutkimuksia.

Virikekalojen tutkimuksessa ovat mukana Helsingin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot sekä Etelä-Savon ja Kainuun ELY-keskukset. Oman panoksensa hankkeelle antaa myös Paltamon I kalaveden osakaskunta.

Maistuuko virikekala murealta?

Lähes kaikkia muita virikekalan ominaisuuksia on testattu muttei makua. Riista- ja kalatalouden erikostutkija ei osaa ottaa kantaa makuasioihin.

- Tuohon kysymykseen en osaa vastata, kun ei ole sellaista tutkimusta tullut tehtyä. Täytyy laittaa korvan taakse mietintään, nauraa Hyvärinen.