Koko ei ratkaise kodissa – monelle riittäisi pienempi asunto

Useampi kuin joka toinen Yle Uutisten asumiskyselyyn vastannut on valmis tinkimään asunnon koosta hyvän sijainnin tai huokeamman hinnan vuoksi. Hulppeita neliömääriä tärkeämpää on asunnon toimivuus, ekologisuus ja jopa helppo siivoaminen.

Kotimaa
Asunnon pohjapiirros.
Jere Valkonen / Yle

Elämisen ahtaus ei ainakaan vielä ahdista Yle Uutisten nettilukijoiden enemmistöä, vaikka asumisväljyyden kasvu on esimerkiksi Helsingissä pysähtynyt jo useita vuosia sitten.

Asumiskyselyyn vastanneista runsaasta 1300 lukijasta peräti 77 prosenttia on tyytyväinen neliömäärään ympärillään ja kokee nykyisen tilan riittäväksi. Näin siitäkin huolimatta, että yli puolella vastaajista on käytössään vähemmän asuinneliöitä kuin suomalaisilla keskimäärin.

Moni olisi lisäksi valmis tinkimään asunnon koosta, mikäli koti täyttää muita tärkeiksi koettuja toiveita. Vastaajista 59 prosenttia ilmoittaa, ettei elämiseen tarvita 30 neliötä enempää. Neljä prosenttia tyytyisi jopa alle 15 neliöön.

Noin 60 prosenttia vastaajista olisi valmis asumaan ahtaammin, jos kodilla siten olisi parempi sijainti tai huokeampi hinta. Yli viidennestä houkuttelevat myös säästöt energiankulutuksessa ja siivousajassa.

Koko ei ole kaikki kaikessa

Yli 40 prosenttia vastaajista pitää asunnon tärkeimpänä ominaisuutena hyvää sijiaintia. Myös toimiva pohjaratkaisu on suuri kriteeri kodin valinnassa. Vain alle kymmenykselle oleellisinta on koko.

Moni tervehtiikin ilolla Helsingin päätöstä luopua 75 neliön keskikokovaatimuksesta kaavoituksessa. Pieniä asuntoja tarvitaan kaupunkiin lisää, sillä niistä on jo pitkään ollut huutava pula. Huoneiston hinnan olisi kuitenkin laskettava koon mukana.

"Asumisväljyyden väheneminen on ymmärrettävää, koska tilaa on rajoitetusti, mutta jos vähemmistä neliöistä saa maksaa enemmän, ei se ole hyvä."

"Kehitys on erittäin huolestuttava ja osoitus asumisella rahastamisesta. Lisäneliöt eivät oikeasti nosta juurikaan rakentamisen hintaa, mutta tehoneliöt nostavat rajusti myyntituottoja samasta rakennuspinta-alasta 'normaalikokoisiin' asuntoihin verrattuna." 

Hukkaneliöt saavat huutia

Moni vastaaja korostaa, että kokoa tärkeämpää on asunnon hyvä suunnittelu, mietitty pohjaratkaisu ja toimiva sisustus.

"Hukkaneliöistä onkin syytä päästä eroon. Oman asuntomme pitkä, pimeä eteinen on täysin turhaa tilaa ja vie asunnostamme liki 10 neliötä. Tuollaiset ratkaisut ovat ihan järjettömiä."

"Hyvin suunnitteluissa asunnoissa ihmiset voisivat asua huomattavastikin pienemmissä tiloissa. Oppia voisi ottaa vaikka purjeveneiden ja asuntoautojen ratkaisuista."

Mahdollinen säilytystilan vähyys saakin monen torjumaan ajatuksen pienemmästä asunnosta.

"Ikävää, jos on pakko puristua itselleen liian pieniin neliöihin. Tavarat eivät mahdu mihinkään, siivoaminen on itse asiassa vaikeampaa, tavaroita joutuu pinoamaan komeroihin niin, että niitä on vaikea käyttää."

Toisaalta ajatus turhasta roinasta luopumisesta houkuttaa.

"Turhaa tavaraa ei tule hankittua, koska sitä ei mahdu mihinkään. Opimme tulemaan toimeen vähillä tavaroilla ja koko asunnon siivoaa tunnissa."

Koti laajenee kaupungille

Kun asutaan pienesti ovat tärkeitä myös ympäristön viihtyisyys ja yhteiset tilat.

"Olennaista ei ole asunnon koko, vaan se, että alue on viihtyisä ja tarjoaa mahdollisuuksia. Näin olohuone voi jatkua puistoon, sisäpihalle, kahvilaan..."

"Hyvä sijainti on paljon parempi kuin paljot neliöt. Kirjasto, uimahalli, elokuvat, kaupat, monta leikkipuistoa ja siirtolapuutarhamökki ovat kävelymatkan päässä, niin että 3-vuotiaskin jaksaa kävellä tai pyöräillä kaikkialle."

"Asumisen tiivistäminen on hyvä asia. Samalla olisi mielestäni luontevaa panostaa lisää asukkaiden yhteisiin tiloihin, kuten yhteinen olohuone, yhteinen askarteluhuone, yhteinen biljardipöytä jne."

Palvelut ovat kantakaupungissa lähellä, mutta kriitikot pohtivat, riittävätkö ne kaupunkirakenteen tiivistyessä kaikille.

"Terveyspalvelut, koulutusmahdollisuudet, harrastuspaikat ym. tulevat vähenemään asukasta kohti, mikä ei välttämättä ole hyvä asia. Asukasmäärän tulisi olla sopusoinnussa tarjottavien palvelujen kanssa."     

Citysinkku ei nyhjötä neljän seinän sisällä

Monelle pieni asunto sopii juuri tiettyyn elämäntilanteeseen. Yksiöissä ja pienissä kaksioissa viihtyvät sinkut, opiskelijat, lapsettomat pariskunnat ja eläkeläiset.

"Nuorempana asunnon pienuus ei haittaa ollenkaan, sillä sijainti on ehdottomasti tärkeämpi asia – kotona ei tule vietettyä muutenkaan kovin paljoa aikaa."

Perheelliset sen sijaan usein kaipaavat lapsille temmellystilaa ja mahdollisuuksia yksityisyyteen. Vastaajissa on kuitenkin myös pientä puolustavia perheitä.

"Perheellisenä vähän kauhistuttaa: Onko tulevaisuuden kaupungeissa enää tilaa perheille? Toivottavasti jonkinlainen säännös perheasuntojen turvaamiseksi säilyy tulevaisuudessakin."

"Meille on tulossa ensimmäinen lapsi 55 neliön kaksioon. Valtaosa kommentoi, että: Jaahas, teillä on asunnon vaihto edessä. Meillä taas asunnon vaihto ja muutto pois Helsingin kantakaupungista ei ole tullut mieleenkään."

Ekologisuutta ja yhteisöllisyyttä

Pieni asunto voi pohjolan kylmyydessä olla myös ekoteko, joka vaatii vain sopeutumista.

"Myös ympäristölle tuleva rasite on pienempi, jos pienemmillä energiakustannuksilla voidaan asuttaa suurempi määrä ihmisiä."

"On aika ajatella ympäristöä ja luopua turhasta tilasta ympärillä. Yhteisöllisyys kasvaa, kun on tarve tulla ulos pienestä kodista."

Siinä missä yhteisten tilojen ja kaupunkiolohuoneiden käyttö saattaa lisätä yhteisöllisyyttä, pelkää moni sen johtavan myös sosiaalisen elämän kaventumiseen.

"Huonona puolena pienissä asunnoissa on sosiaalisen elämän joustavuuden väheneminen – voitko kutsua ystäviäsi kylään tai majoittaa väliaikaisesti muita?"

"Kun neliöt vähenevät, myöskin sosiaalinen verkosto hieman hapertuu: ei ole tilaa kutsua ketään kyläilemään. Kaikilla Helsingin asuinalueilla ei ole tarjolla mitään yleistä olohuonetta, eikä kaljakuppilat nyt ole mikään paikka ystäviään viihdyttää."

Kaatuvatko seinät sittenkin päälle?

Suomessa asuntaan jo nyt ahtaammin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Kodissa pitäisi väljyyttä puolustavien mukaan olla mahdollisuuksia muuhunkin kuin nukkumiseen.

"Sosiaaliset ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Komerossa ei voi tehdä muuta kuin katsoa tv:tä juoda kaljaa ja syödä makkaraa."

"Koti on ihmiselle tärkeä, eikä siitä pidä tinkiä. Siellä pitää mahtua elämään, olemaan ja jopa harrastamaan."

Kyselyyn vastasi yhteensä 1 374 Yle Uutisten nettisivujen lukijaa toukokuun lopulla. Kysely ei ole tieteellisesti tarkka, sillä mitään otantaa tai valintaa ei ole tehty. Kyselyyn osallistuneista runsas kolmannes ilmoitti kotikunnakseen Helsingin, mutta vastauksia tuli myös ympäri Suomen. Tulos kertoo lukijoiden näkemyksen asiaan tiettynä hetkenä, ei enempää eikä vähempää.