Onko maitoa maitokiintiön jälkeen?

EU:n maatalouspolitiikan uusia linjauksia on kiitelty laajasti maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen johdolla. Itäsuomalaisilla tiloilla EU:n uudet tuulet on kuitenkin otettu vastaan ristiriitaisin tuntein.

politiikka
Jukka Leikkonen
Mäntyharjulainen maitotilallinen Jukka Leikkonen välttynee EU:n uudelta kolmen kasvin säännöltä.Adam Bellgrau/Yle

EU tavoittelee nyt vihreämpiä maatiloja ja samat säännöt pätevät niin Keski-Euroopan kuiviin peltoihin kun esimerkiksi mäntyharjulaiseen Suopellontilaan.

Viherryttämistavoitteiden vuoksi tilat alkavat kasvattaa kahta tai kolmea kasvia - oli niille tarvetta tai ei. 62. leveyspiirin eteläpuolisilla yli 30 hehtaarin tiloilla täytyy jatkossa kasvattaa kolmea eri kasvia poikkeusehdot huomioiden. Leveyspiirin pohjoispuolella riittää kahden kasvin kasvatus. Kolmea kasvia kasvattavilla kotieläintiloilla voi tilanne muodostua hyvinkin haastavaksi.

- Jos rehu, kaura ja ohra, määritellään yhdeksi kasviksi, niin sitten tarvitaan joku kolmas kasvi mukaan. Se voi olla vaikka rypsi, jota muuten ei kannattaisi viljellä. Tässä voidaan tulla tilanteeseen, että tila ei saa tarvittavaa määrää rehua kasaan näiden ehtojen takia, kertoo Suopellon isäntä Jukka Leikkonen.

Maitokiintiön jälkeinen aika arvoitus

Suopellon tilalla vältytään kolmen kasvin kasvatuksesta poikkeussäänöllä. Kuitenkin Suopellon isäntä saa sydämentykytyksiä, kun maitokiintiö loppuu vuonna 2015. Sitä, miten maidontuotantoa ohjataan vuoden 2015 jälkeen, ei kukaan tiedä. Tähän mennessä Suopellontilalle elintärkeä kansallinen tuki 141 on neuvoteltu vain tähän vuoteen asti.

- Esimerkiksi meidän tilalla se on merkittävä osa eli yli 90 % meidän verotettavasta tulosta muodostuu 141-tuen pohjalta, Leikkonen kertoo.

Mäntyharjun pohjoisempaa puolta tukeva tuki on luonteeltaan pysyvämpi, mutta sen alla olevien alueiden tuotanto ei saa kasvaa. Ennen tuet maksettiin siis kiintiöjärjestelmän mukaan, tulevaisuuden jakoperusteista ei uusien päätöstenkään jälkeen tiedätä mitään.