Sähköä paossa

Millaista on elää nyky-yhteiskunnassa, kun elimistö ei kestä sähköä? Sähkölle herkistyneiden määrä kasvaa, vaikka lääketiede ei tunne sähköherkkyyttä.

Silminnäkijä
Sähkömittari
Katso tästä Silminnäkijän jakso Sähköä paossa.

- En voinut puhua matkapuhelimeen, en käyttää tietokonetta, en katsoa televisiota, ajaa autoa, en puhua edes lankapuhelimessa loppuvaiheessa. Tuntui, että elämä loppuu siihen paikkaan, Koneen säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen muistelee sairastumistaan sähköherkkyyteen.

En voinut puhua matkapuhelimeen, en käyttää tietokonetta, en katsoa televisiota, ajaa autoa, en puhua edes lankapuhelimessa loppuvaiheessa. Tuntui, että elämä loppuu siihen paikkaan.

Hanna Nurminen

Miten nyky-yhteiskunnassa voi suojautua, ellei elimistö kestä sähköä? Tällaisia ihmisiä on yhä enemmän. Virallisesti sähköherkkyyttä ei kuitenkaan luokitella sairaudeksi.

Ami Assulinin toimittajassa Silminnäkijässä nähdään konkreettisesti, miten sähkölle herkistyneet suojautuvat. He hankkivat apuvälineitä, välttelevät julkisia paikkoja ja pahimmillaan joutuvat piiloutumaan yhteiskunnan ulkopuolelle.

Myös Hanna Nurminen on aluksi yksin oireidensa kanssa. Hän etsi tietoa omin päin ja pelästyi yhä enemmän:

- Ne olivat äärimmäisen rankkoja tarinoita, joku joutui asumaan asuntovaunussa, tai käyttämään huppua päässä, joku joutui

Hanna Nurminen ja hehkulamput
Hanna Nurmisella on varastossa hehkulamppuja loppuelämäksi. Sairastuttuaan sähköherkkyyteen hän ei kestä loisteputkien läheisyyttäYle Silminnäkijä

muuttamaan maalle ja ajautui avioeroon. Ajattelin, etten halua kuulua tuohon joukkoon, se oli niin vierasta, ei sillä ole mitään tekemistä minun kanssani, hän kertoo.

Marjukka Hagström, itsekin sähköherkkä, työskentelee projektipäällikkönä Turun ammattikorkeakoulun hankkeessa, jossa kerätään tietoa suomalaisista sähköherkistä ja säteilevien laitteiden terveysvaikutuksista:

- Se ei ole marginaalinen ilmiö, vaan yhä kasvava suomalaisessa yhteiskunnassa ja sillä on paitsi kansantaloudellisia, myös inhimillisiä vaikutuksia. Sähköherkkien asema pitää tunnustaa ja taata diagnoosikoodi ja sosiaalioikeudet, hän sanoo.

Ruotsissa säh

Sähkömittari
Sähköä ilmassa. Jani Aurasen mittari osoittaa, että Turun ammattikorkeakoulun edessä on raja-arvojen mukainen määrä sähkömagneettista säteilyä. Sähköherkille se on liian paljon.Yle Silminnäkijä

köherkkyys on virallisesti tunnustettu toimintarajoite, josta kärsii arviolta 250 000 ruotsalaista. Sähköherkillä on oma vammaisliittonsa, ja he saavat valtion tukea.

Atk-ammattilainen Pekka Leskelä joutui vaihtamaan omakotitalon viiden neliön hirsimökkiin maaseudulla. Hän käy kyllä edelleen kotona, koska perheessä on kaksi pientä poikaa.

- Koulut vähentävät kirjoja ja lisäävät tietokoneita, muutaman vuoden päästä voi olla, että on vaan jotkut iPadit millä läksyt tehdään. Se on se kauhukuva mitä ajattelen. Enhän mä pysty sitten asumaan samassa taloudessa poikien kanssa, murehtii Leskelä.

Areenauusintana heinäkuussa.