Päijänteen erakko kärsi naishuolista ja karkasi vanhainkodista

Vaappujen isäksi kutsuttu Toivo Pylväläinen asui erakkona Päijänteen saarella lähes 40 vuotta. Toivosta on kerrottu paljon tarinoita, mutta asiaa tutkinut Markku Lepistö tietää, mitkä niistä ovat tosia. Nyt Pylväläisen mökki on kunnostettu.

kulttuuri
Erakko Toivo Pylväläisen mökki.
Niko Rönkkö / Yle

Toivo Pylväläinen asutti pientä Koreakoivun saarta Päijänteellä lähes 40 vuotta. Seuranaan hänellä oli eläimet sekä satunnaiset vierailijat, jotka saivat astua Pylväläisen saarelle, mikäli tuomisena oli kossupullo. Miehen huhutaan muuttaneen Koreakoivuun naishuolien takia.

Sysmäläinen Markku Lepistö on perehtynyt Pylväläisen ja erakkosaareen historiaan. Voimakas persoona myytin takana teki Lepistöön vaikutuksen.

- Toivo on oman historiansa ansainnut. Hänestä on paljon tarinoita ja hän kertoi paljon asioita. Toisaalta on myös asioita, joista hän ei puhunut.

Pylväläinen elätti itsensä pääsosin kalastamalla. Vuosikymmenten saatossa mies tuli kuuluisaksi käsintehdyistä vaapuistaan, joiden kerrotaan olleen myös maailmankuulujen Rapala-vaappujen mallina.

- Ilman Toivoa ei olisi Rapalaa. Toivo oli tavallaan katalysaattorina nykyisille yrityksille, Lepistö miettii.

Hän pääsi saareensa kesälomaksi, mutta ei tullutkaan takaisin.

Markku Lepistö

Naishuolia ja karkuretkiä

Naisilla oli tarinoiden mukaan osuutta Pylväläisen erakoitumiseen. Myös Lepistö uskoo, että naiset saivat miehen muuttamaan syrjään.

- Tämä on yksi niistä tarinoista, jossa on totuutta mukana.

Tarinoita Pylväläisen erakosta riittää. Eräs tarina kertoo, että onnetomuus ajoi hänet vanhainkotiin. Veri veti kuitenkin takaisin Päijänteelle.

- Hän pääsi saareensa kesälomaksi, mutta ei tullutkaan takaisin. Syyskuussa vanhainkodista ruvettiin kyselemään perään, kun ei miestä näkynyt, Lepistö naurahtaa.

Lepistö on haastatellut Pylväläisen aikana vanhainkodissa työskennelleitä. Eräs hoitaja kertoi erakolla käyneen vieraita mustalla autolla. Vieraat toivot usein konjakkia tullessaan.

- Henkilökunta pyrki valvomaan konjakin nauttimista. Kerran Toivo oli kuitenkin nauttinut konjakkia ja hänelle tuli kaipuu saareen. Toivo heitti saappaat ikkunasta pihalle, mutta kunto ei enää antanut periksi hypätä itse perässä.

Kalakaverit kunnostivat mökkiä kuoleman jälkeen

Pylväläisen mökkiä pidetään nykyään monen kalastajan pyhiinvaelluspaikkana. Mökki kunnostettiin vapaaehtoisvoimin vuonna 2011.

Toivon kuolemanjälkeen hänen ystävänsä tekivät pärekaton tilalle uuden katon. Lepistö arvelee, että tuon kunnostuksen takia koko mökki ylipäätään on enää olemassa.

Toivo heitti saappaat ikkunasta pihalle, mutta kunto ei enää antanut periksi hypätä itse perässä.

Markku Lepistö

- Tämä olisi muuten aivan rauniokasa. Totesimme Sysmä seurassa, että nyt olisi korkea aika tehdä katolle jotakin, jotta paikka säilyy seuraaville sukupolville.

Toivo kuoli 34 vuotta sitten. Mökin seinällä riippuu kuvia vanhasta miehestä istumassa mökissään.

- Ainoa säilynyt kuva, jonka olen löytänyt, on otettu tässä mökissä. Hän istui pöydän ääressä tekemässä vaappuja.