Onnistuiko lukija kuvaamaan Ruotsin rannikon Kalajoelta? "Olen miettinyt, mikä siellä kangastaa"

Meteorologin mukaan kangastuksessa lämmin ilmamassa voi heijastaa jopa sadan kilometrin päässä olevan rannikon. Lähetä meille kuva kangastuksesta.

Kotimaa
Kangastus meren äärellä.
Helena Sydänmetsä

Kesähelteillä tienpinnassa näkyvät kangastukset ovat yleinen näky. Kangastus voi syntyä myös merellä, jos merenpinnan lämpötila on reilusti ilman lämpötilaa korkeampi tai matalampi.

Yle Uutisten lukija Helena Sydänmetsä kuvasi Kalajoen Vasankarissa poikkeuksellisen korkean kangastuksen kesäkuun alkupuolella.

- Olen viettänyt siellä kesiä ihan pikkutytöstä asti, mutta en muista, että kangastus olisi koskaan ollut noin korkea. Tämä oli jotenkin poikkeuksellinen. Yleensä se alkaa maan puolelta ja jatkuu merelle päin, mutta häipyy avomerellä. Olen miettinyt, näkyykö sieltä tosiaan jotain toista rantaa vai mikä siellä kangastaa, Sydänmetsä pohtii.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Hannu Valta arvelee, että kuvassa näkyvä kangastus on Ruotsin rannikko.

- Tässä ikään kuin nähdään horisontin taakse. Horisontti on yleensä merellä 40 kilometrin päässä. Jos sen takana on jotain, se ei näy. Tässä on nähty 100 kilometrin päähän, Valta selittää.

Kangastuksessa valonsäteet taipuvat

Jos merenpinnan ja suoraan sen yläpuolella olevan ilmamassan lämpötila on esimerkiksi 15 astetta ja muutaman kymmenen metrin korkeudessa ilman lämpötila nousee äkisti 25 asteeseen, syntyy niin sanottu lämpötilan harppauskerros. Näin voi tapahtua kesällä, kun kylmälle merelle virtaava lämmin ilma nousee ylöspäin.

Jos merenpinnan ja harppauskerroksessa olevan ilman lämpötilaero on riittävän suuri, harppauskerros heijastaa valonsäteet takaisin alaspäin.

Näin ollen jopa sadan kilometrin päässä oleva Ruotsin rannikko voi näkyä Suomen länsirannikolle asti. Tavallisesti sitä ei ole mahdollista nähdä maapallon kaarevan pinnan takia, mutta kangastuksessa se ikään kuin peilautuu lämpimästä ilmamassata.

Kangastus saa saaren nousemaan ilmaan

Sydänmetsä on nähnyt kangastuksen samassa paikassa useasti ennekin. Usein se on kuitenkin hieman erilainen.

Usein se on näkynyt niin, että saari on ilmassa ja alla on tyhjää ilmaa. Semmoisena sen muistan pikkutytöstä.

Helena Sydänmetsä

- Usein se on näkynyt niin, että saari on ilmassa ja alla on tyhjää ilmaa. Niin kuin saari olisi noussut taivaalle. Semmoisena sen muistan pikkutytöstä, Sydänmetsä kuvailee.

Meteorologilla on selitys ilmiöön.

- Merellä voi olla kahdenlaisia kangastuksia. Toisessa merenpinta on kylmempi kuin ilma ja toisessa lämpimämpi. Jos merenpinta on ilmaa lämpimämpi, valo taipuu ylöspäin ja näyttää siltä, että horisontti on hyvin lähellä tai muutaman kilometrin päässä oleva saari näyttää olevan irti merestä, Valta selittää.

Tällaisia kangastuksia voi nähdä useimmin alkutalvesta.

- Jos Helsingistä katsoo Suomenlinnaa kohti, saattaa näyttää siltä, että Suomenlinnan saari on irti vedestä. Se on aavikkotylinen kangastus, Valta kuvailee.

Tällaisesta kangastuksesta on kyse myös esimerkiksi kuumalla tiellä. Valo heijastuu kuumasta maan pinnasta ylöspäin ja saa aikaan kangastuksen, joka näyttää vesilätäköltä.

- Aavikon kangastuksessa taivaan sini näkyy maan pinnassa. Valo taipuu ylöspäin maan pinnasta ja näyttää järveltä.

Oletko sinä nähnyt erikoisia kangastuksia? Lähetä meille kuva kangastuksesta osoitteeseen yle.uutiset@yle.fi. Parhaat kuvat julkaistaan kuvagalleriana Ylen nettisivuilla.