Vanhuspalvelulaki voimaan - alalla työskentelevät kritisoivat

Kiistelty vanhuspalvelulaki astuu tänään voimaan. Uusi laki painottaa kotihoidon merkitystä. Laitoshoidon henkilöstösuosituksiin laki ei puutu. Alalla työskentelevien mielestä lain konkretia jää epäselväksi.

Kotimaa
Kotihoitajat auttavat Kalervo Haapasta nousemaan sängystä.
Kotihoitajat auttavat Kalervo Haapasta.Yle

Kotihoitajat käyvät Mirja ja Kalervo Haapasen luona auttamassa neljä kertaa vuorokaudessa. Kalervo on halvaantunut ja siksi pyörätuolissa, Mirja taas kärsii muistisairaudesta. Apua tarvitaan siis vuorokauden aikana maksimimäärä. Kuitenkin kotona on hyvä olla.

- Koti on paras paikka, varmasti nämä kaikki muutkin vanhukset ovat sitä mieltä, Kalervo Haapanen toteaa.

Myös tänään voimaan astuva vanhuspalvelulaki on samoilla linjoilla. Lain mukaan ikäihmisille kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia. Uuden lain myötä kuntien pitää tarjota vanhuksille palveluita heidän omien tarpeidensa mukaan. Kuntien täytyy tehdä palvelutarpeen arviointi, jos vanhus itse tai hänen omaisensa sitä pyytää.

- Iäkkään ihmisen oma ääni tulee paremmin kuulluksi siinä, mikä on se palvelukokonaisuus, minkä avulla hänen olemassa olevia voimavaroja voidaan tukea mahdollisimman hyvin ja pitkään, hallitusneuvos Riitta Kuusisto sosiaali- ja terveysministeriöstä selventää.

Lain konkretia hämärä

Vanhuspalvelulaki tulee voimaan kolmiportaisesti vuoteen 2015 mennessä. Nyt kunnat aloittavat muun muassa edellä mainitun palvelutarpeiden selvittämisen ja palvelusuunnitelmien teon. Kuntien on myös oma-alotteisesti tarjottava erityisesti riskiryhmiin kuuluville terveystarkastuksia, vastaanottoja sekä kotikäyntejä.

Ensi vuoden alusta kuntien on asetettava vanhusneuvostot sekä laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ja osoitettava tähän resurssit. Vanhusneuvostoja löytyy käytännössä jo nyt lähes kaikista kunnista.

Vuoden 2015 alusta kunnista on löydyttävä tarpeeksi monipuolista asiantuntemusta esimerkiksi lääkehoidon, kuntoutuksen ja geriatrian saralta.

Alalla työskentelevien mielestä laissa on paljon hyviä aikeita, mutta käytäntö jää hämäräksi.

- Sellaisia konkreettisia vastauksia ei oikein saa mihinkään asiaan ja eihän meillä täällä ruohonjuuritasolla tämä kohtaa millään tavalla, kun mehän tehdään kuitenkin ihan sitä perustyötä, niin se on vähän sellaista taustahuminaa, lähihoitaja Petri Kajaluoto sanoo.

- Jotkut kysyvät, onko siinä oikein mitään erityistä uutta, että tätä kaikkeahan on nyt jo voinut tehdä ja on tehtykin parhaimmillaan, vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen toteaa.

Lakiin ei kirjattu henkilöstömitoitusta

Vanhuspalvelulaki ei varsinaisesti tuo kunnille uusia lakisääteisiä palveluita, vaan lailla täsmennetään kuntien velvollisuuksia.

Vanhuspalvelulakiin ei esimerkiksi kirjattu kiisteltyä henkilöstömitoitusta. Voimaan jäi aiempi suositus, jonka mukaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa on oltava vähintään 0,5 hoitajasta vanhusta kohden. Jos henkilöstöminimiin ei ensi vuoden aikana päästä, hallitus esittää lain muuttamista. Kotihoidon puolella henkilöstömitoitusta ei ole lainkaan. Sotaveteraanit Mirja ja Kalervo Haapaniemi ottaisivat lisäavun mielellään vastaan, mutta näinkin pärjätään.

- Näin me selviämme hyvin, kun minä vielä ymmärrän hoitaa näitä asioita ja hän pystyy taas kävelemään. Niin kuin hän sanoo leikillään, että hänellä on jalat ja minulla pää, Kalervo Haapaniemi sanoo.

Korjattu 1.7. kello 13.45 Kalervo Haapaniemen nimi.