Sotahistoriaa tallentuu jälkipolville harrastajavoimin

Viime sotiemme historian tallentaminen lepää paljolti sotahistorian harrastajien varassa. Erilaiset sotahistorian seurat ja killat ovat jäseniensä työllä tallentaneet jälkipolville kymmeniä tuhansia valokuvia, esineitä ja karttoja. Tuorein sotahistorian säilymistä vaaliva taho on Lieksaan perustettu Rukajärvikeskus.

Kotimaa
Rukajärvikeskukseen on koottu muun muassa alkuperäiskarttoja ja valokuvia
Rukajärvikeskukseen on koottu muun muassa alkuperäiskarttoja ja valokuvia.Pekka Sivukari / Yle

Lieksan keskustan tuntumaan, entiseen Rajavartiolaitoksen 1930-luvulla valmistuneeseen rakennukseen, on avattu Rukajärven suunnan sotahistoriaa vaalivaRukajärvikeskus (siirryt toiseen palveluun). Keskuksen aineisto ja näyttely on koottu talkoovoimin.

Timitran Linnaksi kutsutussa rakennuksessa on esillä vanhoja valokuvia, alkuperäisiä sota-ajan karttoja ja muuta esineistöä. Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen sanoo, että talkootyötä on tehty paljon ja antaumuksella:

- Viime vaiheessa teki noin 50 henkilöä noin 150 miestyöpäivää työtä näyttelyn pystyttämiseksi.

- Se on laajan yhteistyön tulos, jonka käytännön työn ovat suorittaneet Rukajärven suunnan historiayhdistyksen ja Lieksan Rajakillan jäsenet, muistuttaa Tenho Tikkanen.

Sotahistorian harrastajat tärkeitä

Lieksassa Rajavartiolaitoksen palveluksessa palvellut ja nyt eläkkeellä oleva kemijärveläinen sotahistorian harrastaja (rajakapteeni) Tauno Oksanen on ollut mukana useassakin hankkeessa. Hän on kunnostautunut erityisesti Rukajärven suunnan historiaan.Se tarkoittaa Itä-Karjalassa ollutta rintamalohkoa, joka ulottuu Lieksan korkeudelta noin Kuhmon korkeudelle.

Sotahistorioitsija, rajakapteeni (evp.)Tauno Oksanen
Sotahistorioitsija, rajakapteeni (evp.)Tauno Oksanen on tutkinut laajalti sotahistoriaa.Pekka Sivukari / Yle

- Meillä harrastajillahan ei ole varsinaista koulutuspohjaa tähän hommaan, mutta kyllä sitä on opittu sitten käytännön kautta. Todennäköisesti se on aika tehokas järjestelmä, josta esimerkkinä on Rukajärvikeskus.

- Suuri joukko ihmisiä on säästänyt Rukajärven suunnan hengen tehden pyyteettömästi tutkimustyötä. Eri alueita tutkii eri miehet. Yhteyttä on tietysti myös niin sanottuihin alan ammattilaisiin koko ajan. Varmasti se koottu tieto, joka on kerätty, on faktaa, painottaa Oksanen.

Meillä harrastajillahan ei ole varsinaista koulutuspohjaa tähän hommaan

Tauno Oksanen

Sotahistoria on myös muistomerkkejä

Tauno Oksanen on kiinnostunut myös sotamuistojen säilyttämisestä jälkipolville erilaisten sotamuistomerkkien avulla. Oksasen mukaan esimerkiksi Rukajärvikeskukselle Suomen ja Venäjän alueella sijaitsevat vanhat taistelupaikat ja varustukset ovat osa keskuksen laajaa ulkoaluetta.

- Nämä on ehdottomasti säilytettäviä kohteita. Muun muassa Lieksassa on jo tehty päätös yli 10 vuotta sitten kaupungin, Museoviraston jo monen muun tahon kanssa siitä, että täällä pidetään ainakin kaksi tukikohtaa alkuperäisessä kunnossa, sanoo Tauno Oksanen.

Lieksassa toinen niistä on Viisikossa (Lieksan Hatunkylä) ja toinen Lieksan Kivivaaran tien suunnassa Änäkäisellä. Oksasen mukaan valtiovallan olisi pitänyt olla mukana säilytystyössä jo aiemmin:

- Ei voi olla niin, että tällainen asia lepää vain yksittäisten harrastajien, tai rajakuntien rahoituksen varassa.

Ei voi olla niin, että tällainen asia lepää vain yksittäisten harrastajien, tai rajakuntien rahoituksen varassa

Tauno Oksanen

- Ne ovat pysyviä kohteita ja ei ole tarkoituskaan, että kaikkia sota-aikaisia kohteita kunnostettaisiin, vaan ainoastaan pienet malliesimerkit, jotka pidetään kunnossa ja loput on autenttisia muistoja erämaissa, toteaa Oksanen.

Rukajärven suunta piti linjat

Rukajärven suunta kiinnostaa monia harrastajahistorioitsijoita. Sehän on tullut tutuksi useista historian- ja sotakirjoista, sekä Rukajärventie -nimisestä elokuvasta. Lieksasta Rukajärvelle kulkevan tien molemmin puolin pidettiin linjat sodan loppuun saakka, muistuttaa sotahistorioitsija Tauno Oksanen:

- Jääräpäisesti pidettiin linjoista kiinni. Se onnistui hyvillä joukoilla .

- Rukajärven suunta oli ainut rintamasuunta Mustanmeren ja Jäämeren välillä, jossa pysyttiin niissä asemissa, mitkä hyökkäysvaiheen jälkeen saavutettiin.

Rukajärven suunnan rintamalohko oli leveimmillään 250 kilometriä. Rintamalinja muodostui yli 70 kenttävartiosta. Lisäksi alueella toimi myös suomalainen Tiiksjärven lentotukikohta.