Suomalaistutkimus: Mummien hoitamat lapset lihavampia

Aiemmin isoäitien hoiva ja lisäravinto auttoivat lasta säilymään hengissä aikuiseksi. Nyky-yhteiskunnassa sama hoivamalli tuottaa ylipainoisia lapsia.

Kotimaa
Lapsi syö pullaa ja pelaa peliä äypuhelimella.
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Tuore suomalaistutkimus on paljastanut kytköksen mummien hoivan ja lapsenlapsen lihavuuden välillä.

Tutkimuksessa vertailtiin lapsia, joita isoäiti oli hoitanut eniten 9 kuukauden ja kolmen vuoden välillä sekä lapsia, joita vanhemmat olivat hoitaneet samana ajankohtana.

Tulosten mukaan mummien hoitamat lapset olivat yli 20 prosenttia todennäköisemmin lihavia kolmevuotiaina.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös päiväkotien, sukulaisten sekä ystävien ja naapurien tarjoaman hoitoavun ja lapsen lihavuuden välistä yhteyttä, mutta samanlaista kytköstä ei löydetty. Syöttävätkö mummit sitten lapset herkuilla lihaviksi?

- Isovanhemmat saattavat usein hemmotella lapsenlapsiaan ja tämä saattaa olla selitys tulokselle. Itse tulkitsen tulosta evoluutiopsykologisessa viitekehyksessä, mikä auttaa selittämään, miksi isoäidit käyttäytyvät näin, kertoo tutkimuksen tehnyt Helsingin yliopiston tutkijatohtori Antti Tanskanen.

Sillä, oliko lasta hoitanut eniten äidinäiti vai isänäiti, ei ollut merkitystä lapsen ylipainon kannalta. Tanskasen mukaan tutkimusaineistosta kävi ilmi, että äidinpuoleinen isoäiti hoiti lastenlastaan isänpuoleista huomattavasti useammin.

Mummien hoivamalli lisää lasten ylipainoa

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että esi-moderneissa yhteiskunnissa isoäitien hoiva lisäsi lasten todennäköisyyttä säilyä hengissä aikuiseksi asti. Hengissä pysymiseen vaikutti lapsen saama parempi ravinto. Nyky-yhteiskunnassa tämä aiemmin suotuisa hoivan malli tuottaa ylipainoisia lapsia.

- Isöäidit käyttäytyvät vastaavasti nyky-yhteiskunnissa, missä ravintoa on tosi paljon enemmän tarjolla aiempaan verrattuna. Nyt aiemmin hyödyllisellä vaikutuksella on painoa kohottava vaikutus, toteaa Tanskanen.

Lasten liikalihavuudesta on tullut epidemia länsimaisissa yhteiskunnissa. THL:n mukaan lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt myös Suomessa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tutkimukset osoittavat, etä lapsuusiän ylipaino ja lihavuus lisäävät riskiä myös aikuisiän lihavuuteen ja sitä kautta sairauksiin.

Lapsen lihavuuteen johtava painonnousu pystytään havaitsemaan jo 2-3 vuoden iässä. THL:n lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan leikki-ikäisistä pojista kymmenen prosenttia ja tytöistä 15 prosenttia oli ylipainoisia. Samasta tutkimuksesta käy ilmi, että kouluikäisistä pojista jo 21 prosenttia ja tytöistä 20 prosenttia oli lihavia.

Isoäidit tekevät myös paljon hyvää

Vaikka mummit saattavat antaa lapsille liikaa herkkuja, on heillä useiden tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus lapsen kehitykseen.

- Sitä on mitattu lapsen koulumenestyksellä, masennuksen puutteella ja psykologisilla testeillä. Näissä on löydetty yhteys, että isovanhempien tuella on myönteisiä vaikutuksia lapselle, muistuttaa Tanskanen.

Antti Tanskanen analysoi tutkimuksessaan 9 000 isobritannialaisen lapsen tiedot, jotka oli kerätty Millennium Cohort -tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa kartoitettiin lasten painoa, hoitojärjestelyitä ja perheiden taustatietojen välisiä yhteyksiä.

Tanskasen evoluutiopsykologian tutkimusalaan kuuluva artikkeli ilmestyi Journal of Evolutionary Psychology (siirryt toiseen palveluun) -tieteellisessä julkaisussa.