Kolmipyöräinen auto naurattaa ja ihastuttaa

Kolmipyöräisiä kuomuautoja, tai oikeammin moottoripyöriä oli Suomessakin liikenteessä jo 1950-luvulla. Niihin mahtui kaksi henkilöä ja matkatavarat ulos omaan tavaratelineeseensä. Nyt nuo katoamassa olevat nykyajan mopoautojen edeltäjät ovat haluttuja kunnostuskohteita.

liikenne
Messerschmitt KR 200 on  kuomu auki ja valmiina ottamaan kaksi henkilöä kyytiinsä
Messerschmitt KR 200 on kuomu auki ja valmiina ottamaan kaksi henkilöä kyytiinsä.Pekka Sivukari / Yle

Kolmipyöräiset, kuomulla varustetut moottoripyörät näkyivät suomalaisessa katukuvassa vielä jopa 1960-luvun lopullakin, mutta sitten suosio laski, ja nyt ne ovat lähinnä keräys- ja harrastuskohteena.

Suomessa lienee yleisin malli kolmipyöräisistä ollut Messerschmitt KR 200. Se on saksalainen ajokki, joita seuraajamalleineen valmistettiin 1950-luvulla ja 60-luvun alussa Saksassa, pääasiassa kuitenkin 1950-luvulla.

Valmistaja oli samannimisiä lentokoneita valmistanut tehdas, ja sen suunnitteli lentokoneinsinööri Fritz Fend. Syynä tällaisen tuotannon aloittamiseen oli se, että sodan jälkeen Saksalta kiellettiin lentokoneiden valmistus.

Messerschmitt KR 200:sta oli eri muunnoksia. Sukkulaksi tai kupla-autoksi nimettyjä kolmipyöräisiä oli läpinäkyvällä muovikatolla ja kangaskatolla varustettuina malleina. Liperissä automuseota pitävän Keijo Hirvosen kolmipyöräiseen on katto laitettu myöhemmin:

- Tässä on alun perin ollut niin sanottu lasikupukatto, mutta se on kolarissa rikkoutunut ajokin kaatuessa nurin.

- Tilasin tähän Saksasta alkuperäisen kangaskaton, joka on niiteillä kiinni rungossa niin, että sen voi halutessaan rullata auki, kertoo Hirvonen.

Teknisissä tiedoissa kerrotaan Messerchmittin huippunopeudeksi 100 km/h. Keijo Hirvonen pitää sitä hieman optimistisena:

- Kyllä tää sellainen on, että jos tällä haluaa ajaa satasta, niin pitää olla kyllä suuri alamäki. Eiköhän se ole ennemminkin 60–70 kilometriä tunnissa se matkanopeus, naurahtaa Hirvonen.

Kyllä tää sellainen on, että jos tällä haluaa ajaa satasta, niin pitää olla kyllä suuri alamäki

Keijo Hirvonen

Autoharrastaja, entisöijä ja automuseon pitäjä Keijo Hirvonen arvioi, että Messerschmitt KR 200-ajokkeja olisi Suomessa noin 100 yksilöä, joista kaikki eivät kuitenkaan ole rekisterissä. Ajokuntoisena niitä on arviolta muutamia kymmeniä kappaleita. Pohjois-Karjalassa niitä on muutamia.

Kääpiöautot ovat kolmi- tai nelipyöräisiä

Suomessa kolmipyöräiset lasketaan kääpiöautoiksi. Kääpiöautojen oman yhdistyksen (Suomen Kääpiöautoyhditys (siirryt toiseen palveluun)) mukaan joukkoon mahtuu niin kolmipyöräisiä kun nelipyöräisiäkin, joko moottoripyöriä tai autoja.

- Kääpiöautoiksi lasketaan näiden kolmipyöräisten lisäksi myös Fiat 500 ja Fiat 600 sekä esimerkiksi Trabantit. Merkkejä lienee ainakin kolmisenkymmentä sellaista, joita Suomestakin löytyy, kertoo Keijo Hirvonen.