Ison-komeetan ennustetaan näkyvän kirkkaana kuin Kuu ja jopa päivänvalossa

Komeetta on ennusteiden mukaan kirkkaimmillaan marrakuun lopussa, jolloin se suorastaan hipoo Aurinkoa. Astronomit kehottavat kuitenkin malttiin, sillä "komeetat ovat kuin kissoja: niillä on häntä, ja ne tekevät juuri niin kuin itse haluavat".

tiede
ISON-komeetta avaruusteleskooppi Hubblen ottamassa kuvassa.
ISON-komeetta avaruusteleskooppi Hubblen ottamassa kuvassa.NASA / ESA

Maapalloa lähestyy komeetta, jonka on ennustettu olevan loppuvuonna niin kirkas, että siitä puhutaan jopa koko vuosisadan komeimpana komeettavieraana.

Paljaalle silmälle komeetan arvioidaan näkyvän marraskuussa. Toiveikkaimpien arvioiden mukaan se saattaa olla yhtä kirkas kuin täysikuu ja näkyä jopa päiväsaikaan.

Ison-komeetta - tai tieteellisemmin C/2012 S1 (ISON) - kiitää kohti Aurinkoa yli 77 000 kilometrin tuntivauhtia. Nimensä se on saanut löytäjänsä eli venäläisen avaruustutkimusverkon mukaan. Aivan ensimmäisen havainnon teki kaksi venäläistä tähtitieteen harrastajaa viime syyskuussa.

Toistaiseksi varsin kylmän komeetan perässä on jäinen kaasu- ja pölypilvi, jota aurinkotuuli venyttää pyrstöksi. Aurinkoa lähetessään komeetta lämpenee ja sen kiinteän aineen muuttuminen kaasuksi nopeutuu, minkä vuoksi komeetta muuttuu kirkkaammaksi ja pyrstö pitenee.

Liian lähellä Aurinkoa komeetta voi hajota

Ison on lähimmillään Aurinkoa aivan marraskuun lopussa. Välimatkaa on silloin 1,2 miljoonaa kilometriä eli alle sadasosa Maan ja Auringon välimatkasta. Niin lähellä komeetta saattaa jopa hajota kappaleiksi, kuten kävi Elenin-komeetalle toissa vuonna, muistuttaa astronominen EarthSky-sivusto.

Ison-komeetassa on erityisen lupaavaa sen samankaltaisuus vuoden 1680 Suureksi komeetaksi nimetyn komeetan kanssa, kirjoittaa puolestaan Space.com-avaruussivuston kolumnisti Joe Rao.

Suuri komeetta järjesti häikäisevän esityksen. Se nähtiin päivänvalossa, ja kun se loittoni Auringosta, se komeili loistavalla pyrstöllä, joka valaisi taivasta kuin valonheittimen kiila, Rao kirjoittaa.

Kaikki asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että komeetat ovat tunnetusti arvaamattomia. Niille saattaa käydä kuten Eleninille tai niin kuin Kohoutekille, josta vuonna 1973 puhuttiin vuosisadan hienoimpana komeettana. Se ei kuitenkaan loistanut läheskään niin kirkkaana kuin odotettiin, vaan näkyi paljaalla silmällä vain hädin tuskin.

Useita komeettoja löytänyt David Levy kommentoi komeettojen omapäisyyttä Space.com-sivustolla sanomalla, että ne ovat kuin kissoja: niillä on häntä, ja ne tekevät juuri niin kuin itse haluavat.