Siittiöistä ja munasoluista jatkuva pula Helsingissä

Sukusolujen luovuttajista on huutava pula. Esimerkiksi Väestöliiton Helsingin klinikalla munasolun luovuttajia on niin vähän, että hoitoa odottavia pareja on jonoksi asti.

terveys
spermapankki, sperma, siittiö, sukusolu, luovutus
Yle/Nina Svahn

Monen haaveet vanhemmuudesta ovat lapsettomuushoitojen varassa. Yhä useampi joutuu kuitenkin odottamaan kauan, sillä sukusolujen luovuttajista on jatkuvasti pulaa.

Väestöliiton Helsingin klinikalla sekä siittiöiden että munasolun luovuttajia tarvittaisiin koko ajan lisää. Munasoluista on niin huutava pula, että toiveikkaat joutuvat jonottamaan pitkiäkin aikoja.

- Parasta olisi jos uusia luovuttajia tulisi tasaisesti koko ajan, toteaa ylilääkäri Anne-Maria Suikkari Väestöliiton Helsingin klinikalta.

Myös Suomen lainsäädäntö aiheuttaa jonoa, Suikkari jatkaa.

- Suomen nykyisen hedelmöityslain mukaan yhden ihmisen sukusoluja voi käyttää vain viiden perheen hoitoon.

Luovuttaminen vaatii sitoutumista

Luovuttajaksi ei sovellu kuka tahansa. Henkilön täytyy olla terve ja tietoinen omasta taustastaan, esimerkiksi vakavia, periytyviä sairauksia ei saisi suvussa olla. Tärkeintä on kuitenkin sitoutuminen.

- Luovuttajan motiivit täytyy olla kunnossa, täytyy oikeasti haluta auttaa, Anne-Maria Suikkari sanoo.

Siittiöiden ja munasolujen luovuttaminen on hyvin erilaista. Miehelle luovutus sinänsä on kenties yksinkertaisempaa, mutta luovutuskertoja on lyhyessä ajassa 5-10. Naiselle prosessi on monimutkaisempi, ja siihen liittyy esimerkiksi hormonihoitoja.

Ei ole myöskään itsestään selvää, että jokainen halukas pääsee luovuttajaksi.

- Jokainen luovuttaja hyväksytään erikseen verikokeilla. Miehille tehdään verikoe ensimmäisen luovutuksen yhteydessä ja uudestaan puolen vuoden kuluttua, Suikkari selvittää.

Hätäapua Tanskasta

Parasta olisi jos uusia luovuttajia tulisi tasaisesti koko ajan.

ylilääkäri Anne-Maria Suikkari, Väestöliiton Helsingin klinikka

Luovuttajien määrä kääntyi aikoinaan laskuun, kun Suomessa tuli voimaan laki, jonka mukaan hedelmöityshoidosta alkunsa saaneella lapsella on 18-vuotiaana oikeus tietää biologiset vanhempansa. THL:n tilastojen mukaan luovutusten määrä on viime vuosina kuitenkin ollut hieman nousussa.

Potentiaalisilla luovuttajilla on usein ennakkokäsityksiä, jotka eivät pidä aivan paikkaansa. Ylilääkäri Anne-Maria Suikkari sanoo, että kiinnostuneita ilmaantuu aina, kun lapsettomuushoidot nousevat puheenaiheeksi.

- Silloin niitä puheluita tulee, mutta vitsailijat jäävät kyllä kotiin.

Oulussa ollaan turvauduttu tanskalaisiin siittiöihin, koska luovuttajista on ollut niin kova pula. Helsingissä ei ole vielä tarvinnut kääntyä ulkomaisiin varantoihin.

- Meillä nämä ovat yksittäistapauksia. Jos esimerkiksi on tarvittu erikoisominaisuuksia, on tuotu pieniä määriä. Toistaiseksi on onneksi pärjätty vielä ihan kotimaisilla luovuttajilla, Suikkari kertoo.

Suomen laki koskee myös tanskalaisia luovuttajia siinä vaiheessa, jos suomalainen 18-vuotias haluaa saada selville biologisen vanhempansa.