Luvallinenkin ase tappaa – lähes joka toinen henkirikoksissa käytetty ase on laillinen

Suomalaisista henkirikoksista suuri osa tehdään teräaseella. Mutta maassamme myös ammutaan hengiltä joka vuosi useita ihmisiä. Vuosien 2003–2011 aikana miltei puolet aseille tehdyistä henkirikoksista tehtiin aseella, johon on lupa.

Kotimaa
Ampuma-aseiden käyttöä rikoksissa esittelevä grafiikka.
Grafiikassa vihreällä tiettyjen rikosten lukumäärä vuosina 2009–2013 Pohjois-Savossa, joissa aselupien hakeminen on Suomen vilkkainta. Punaisella niiden rikosten lukumäärä, jotka on tehty ampuma-aseella.Yle

Lähes puolet henkirikoksissa viime vuosina käytetyistä ampuma-aseista on ollut täysin laillisia. Vuosina 2003–2011 Suomen henkirikoksista 17 prosenttia tehtiin ampuma-aseella. Niissä käytetyistä aseista 45 prosenttia oli luvallisia. Luvut perustuvat oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tietoihin.

Poliisi puuttuu herkästi luvattomiin aseisiin ja luvallinenkin ase otetaan herkästi pois, jos luvanhaltija syyllistyy esimerkiksi toistuviin rattijuopumuksiin tai väkivaltarikoksiin.

- Oli se ase luvallinen tai luvaton, yksikin tapaus on liikaa. Monetkaan potentiaaliset tekijät, eihän heillä ole laillisia ampuma-aseita. Jos meille tulee vihjetieto, että jossain on luvattomia aseita, niin kyllä se tutkitaan. Asiaan puututaan aktiivisesti, rikoskomisario Harri Pöysti Pohjois-Savon pollisista vakuuttaa.

Osassa rikoksia luvallinen ase on jopa luvatonta yleisempi. Kun henkirikos tehdään metsästysaseella, käytetyistä aseista 52 prosenttia on luvallisia.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tutki tekovälineitä 1 091 henkirikoksen kohdalta. Näiden lukujen perusteella maassamme tehtiin yhdeksän vuoden aikana reilut 80 henkirikosta, joissa käytettiin luvallista asetta. Luvattomia aseita käytettiin hiukan yli sadassa henkirikoksessa.

Eri välineiden käyttöä henkirikoksissa esittelevä grafiikka.
Yle

Aselupien haku ei näy rikosmäärissä

Maassamme on arviolta 1,6 miljoonaa luvallista ampuma-asetta. Viime vuosina on puhuttu paljon aselain kiristämisestä ja aihe herättää tunteita suuntaan ja toiseen. Silti lupia haetaan yhä ahkerasti.

Viime vuosina aseluparumba on ollut vilkkainta Pohjois-Savossa. Sekä vuosina 2010 että 2012 Pohjois-Savon poliisilaitokselta haettiin eniten aselupia koko maassa. Rikoksen välineiksi aseet ovat kuitenkin päätyneet harvoin.

Poliiisin rikostilaston mukaan vuosina 2009–2013 Pohjois-Savossa tehtiin 76 henkirikoksen yritystä. Asetta käytettiin yhdeksässä rikoksessa, eli vajaassa 12 prosentissa henkirikoksen yrityksistä.

Maakunnassa tehtiin samaan aikaan 21 henkirikosta. Näistä vain kahdessa oli käytetty ampuma-asetta, eli aseella tehtiin henkirikoksista noin 9,5 prosenttia. Vuoden 2013 luvut on laskettu heinäkuun alussa.

Vielä harvinaisempaa oli aseen käyttö ryöstöissä. 174 ryöstöstä vain 11:ssä oli ase mukana. Aseellisten ryöstöjen osuus kokonaisuudesta oli noin 6,3 prosenttia.

Aseryöstöt poliisin murheena

Poliisin mukaan Pohjois-Savossakin liikkuu luvattomia aseita. Niitä on saatu runsain mitoin poliisin haltuun, kun luvattomia aseita on voinut tuoda viranomaisille ilman rangaisusta. Rikoskomisario Harri Pöysti kuitenkin arvelee, että aseen saa maakunnassa tavalla tai toisella, vaikka poliisi ei sitä myöntäisi.

*- *Huolestuttavia ovat tällaiset törkeät varkaudet, joissa ampuma-aseita varastetaan. Niitä liikkuu ja niitä saatetaan käyttää.

Henkirikoksissa kuitenkin käytetään paljon useammin teräasetta kuin ampuma-asetta, luvallista tai luvatonta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan vuosina 2003–2011 yli 40 prosenttia Suomen henkirikoksista tehtiin teräaseilla. Myös ilman mitään apuvälinettä tehdyt henkirikokset ovat yleisempiä kuin ampuma-aseella tehdyt.