1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Vieraslajit valtaavat Suomen luontoa yhä pahemmin

Asiantuntijan mukaan toimet vieraiden eliöiden torjumiseksi ovat jääneet riittämättömiksi. Uusia vieraskasveja leviää luontoon huolimattomilta kotipuutarhureilta.

luonto
Jättiputkia Hollolan Manskivessä.
Jättiputkia Hollolan Manskivessä. Vihtori Koskinen / Yle

Ulkomaiset eliölajit ovat vallanneet Suomen luontoa entistä rajummin. Tilanteesta ovat huolissaan sekä luonnonsuojelijat että ympäristöviranomaiset.

- Tilanne on tullut koko ajan tullut pahemmaksi. Ongelmat ovat varmaankin pahimpia Etelä- ja Keski-Suomessa. Kun tullaan pohjoisemmaksi, siellä on vähemmän ihmisiä ja ilmastolliset olosuhteet estävät lajeja leviämästä, arvioi ylitarkastaja Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskuksesta.

Haitallisiin vieraslajeihin voi törmätä entistä useammilla paikoilla. Vuosi vuodelta ne leviävät laajemmalle. Helmisaaren mukaan niiden torjuntaan on satsattu riittävästi vain paikoin.

Esimerkiksi tienvarsilla rehottava pohjoisamerikkalainen komealupiini on useimmille tuttu näky. Se valtaa alan muun muassa uhanalaisilta niittykasveilta, ja sen on havaittu leviävän jo metsäluonnossa ja hakkuuaukioilla.

Osa vieraslajeista on listattu erityisen haitallisiksi. Rannoille karannut kurtturuusu on jo monin paikoin vienyt tilan muilta kasveilta. Pienpeto minkki taas tuhoaa linnunpesiä, ja sen uskotaan myös ajaneen ahtaalle kotoperäisen lumikon. Myrkylliset jättiputket pystyvät levittäytymään nopeasti ja tukahduttamaan alleen miltei kaiken muun.

Rapujen sienitauti rapurutto on vieraslaji, joka uhkaa hävittää suomalaisen jokiravun. Sitä levittää toinen vieraslaji, täplärapu, joka on taudille vastustuskykyisempi ja vie siksi tilaa jokiravulta.

Ei siemeniä puutarhasta luontoon

Uusimpiin haitallisiin lajeihin lukeutuvat tappajaetanaksi kutsuttu espanjansiruetana sekä aasialaiset tattaret, kuten japanintatar ja jättitatar, jotka karkailevat luontoon huolimattomilta pihapuutarhureilta. Vieraita kasvilajeja pääsee leviämään luontoon esimerkiksi silloin, kun niiden siemenet kipataan huolimattomasti puutarhajätteen mukana lähipusikkoon.

- Kyllähän ihmiset saavat pitää koristekasveja. Siinä ei ole ongelmaa, kun vain huolehditaan, etteivät ne pääse karkaamaan sieltä luontoon, ylitarkastaja Helmisaari sanoo.

Viime vuonna valmistunut kansallinen vieraslajistrategia esitti, että joidenkin kasvilajien puutarhamyynti ja maahantuonti pitäisi tarvittaessa voida kieltää, jos niiden karkailua ei muuten saada kuriin. Toistaiseksi myyntikieltoja ei ole asetettu.

Muun muassa luonnonsuojeluyhdistykset, kunnat ja ely-keskukset järjestävät eri puolilla maata talkoita ainakin jättiputkien ja kosteilla kasvupaikoilla menestyvien jättipalsamien kitkemiseksi.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on järjestänyt talkoita jo vuosia jättipalsamin kitkemiseksi. Kasvi on peräisin Himalajan vuoristosta yli kolmen kilometrin korkeudesta.

- Siellä se on sopeutunut sikäläiseen luontoon, mutta täällä se on niin hyvä kilpailija, että kotimaiset kasvilajit eivät menesty sen paineessa, talkoista vastaava Tani Amnell Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksestä selittää.

Herttoniemen Santalahdessa kitkemistalkoita on järjestetty jo neljänä kesänä. Tulokset näkyvät siinä, että nyt yksittäisiä palsameitä joutuu jo etsimään muiden kasvien joukosta. Tarkkana on oltava vielä vuosia, sillä palsamiongelma voi ryöpsähtää valloilleen nopeasti, jos yksittäisetkin kasviyksilöt pääsevät kukkimaan ja levittämään siemenensä maastoon.

- Helsingissä jättipalsami on laaja ongelma, ja asiaan pitäisi ehdottomasti puuttua myös palkatulla työvoimalla. Talkooporukoiden työvoima ei riitä millään, Amnell sanoo.

Verkkosivusto auttamaan torjunnassa

Tähän asti vastuu vieraslajien torjunnasta ja tiedot niiden levinneisyydestä ovat olleet hajallaan eri viranomaisilla ja eri puolilla Suomea, ja se on haitannut vieraslajien torjuntaa. Havaintoja ovat keränneet monet eri tahot. Nyt ympäristöviranomaiset rakentavat valtakunnallista internet-portaalia, joka kokoaa tiedot ja havainnot vieraslajeista yhteen paikkaan.

Kun www.vieraslajit.fi-sivusto (siirryt toiseen palveluun) on valmis, sieltä voi käydä tarkistamassa, miltä haitalliset vieraslajit näyttävät, missä kaikkialla Suomessa niitä on havaittu ja kuinka niitä tulee torjua. Tarkoitus on auttaa yhtä lailla viranomaisia kuin kansalaisiakin haitallisten eliölajien torjumisessa.

Sivusto valmistuu vaiheittain vuoden 2013 loppuun mennessä, mutta omia vieraslajihavaintojaan pääsee ilmoittamaan sen kautta jo nyt. Tiedot päätyvät Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämään havaintotietokantaan.

Lue seuraavaksi