Viinintekijä haistelee, maistelee ja tuoksuttelee - ja muistaa myös sylkeä

Hyvän juoman valmistaminen vaatii kunnolliset raaka-aineet, mutta ilman vahtimista se ei rakennu suuhun sopivaksi.

viinit
Miltä se näyttää, miltä se tuoksuu, miten se käyttäytyy, kun lasia kallistellaan. Sirpa Villanen tietää, miten viiniä arvioidaan.
Miltä se näyttää, miltä se tuoksuu, miten se käyttäytyy, kun lasia kallistellaan. Sirpa Villanen tietää, miten viiniä arvioidaan.Satu Haapanen / Yle

- Tämähän on lähijuomaa, tokaisee Ollinmäen viinitilan emäntä Sirpa Villanen Mikkelin Anttolasta.

- Eteläsavolainen viinintuotanto nojaa paikallisiin raaka-aineisiin: omenoihin, marjoihin ja koivunmahlaan.

Lähiraaka-aineet ovat edelleen kotimaisten viinitilojen kilpailuvaltti.

Täytyy osata maistella ja muistaa sylkeä.

Sirpa Villanen

- Asiakkaat ovat kiinnostuneita paikallisista tuotteista, myös viinistä. Moni sanoo, että ulkomaille lähdettäessä etsitään aina paikallista ruokaa ja juomaa, miksi ei sitten täälläkin. Paikallisuus ja alueellisuus on kotimaiselle viinintekijälle se oma juttu.

Mutta kalpeneeko suomalainen viinitarhuri, kun vertailukohtana on ranskalainen keittiö, muheva pihvi ja syväntäyteläinen punaviini?

- Suomalainen viinintuottaja lähtee säätämään ruokaa sen mukaan, minkälaista viiniä hän valmistaa, sanoo Sirpa Villanen - Meillä on tuotannossa sopiva viinimarjoista valmistettu puolikuiva viini, joka sopii hirvenlihan seuraksi. Kokonaisuus tuo mehukkuutta sekä hirvenlihaan että viiniin.

Tietoutta, taitoa ja noituuttakin

Koivunmahla ja puolukka ovat raaka-aineita, joita keskieurooppalainen viinitarhuri ei joudu pohtimaan.

Sirpa Villanen sanookin, että niin puolukka kuin koivunmahlakin ovat haastavia aineita. Puolukan bentsoehappo yrittää estää viinin käymisen.

- Siinä tarvitaan tietoutta, taitoa ja noituuttakin, jotta onnistuu. Yhtä haastava on mahla, sillä se vaatii käsittelyn saman tien, kun se otetaan pois puusta.

Miten uusia tuotteita kehitellään?

- Mieheni Jukka Villanen vastaa tuotannosta ja tytär Jasmiina on kisällinä. Uuden tuotteen kehittäminen vaatii haistelua, maistelua ja tuoksuttelua. Sitten taas syljetään ja sitten taas maistellaan. Täytyy osata maistella ja muistaa sylkeä, Sirpa Villanen naurahtaa.

"Kyllä se asia pian korjaantuu"

Lainsäätäjä ja viininvalmistaja eivät Suomessa ole aina ihan sovussa samoilla rattailla ajaneet. Suomen viinitilalliset kaipaavat yhä liköörinmyyntioikeutta. Se olisi monelle tilalle elinehto.

Tätä nykyä tiloilla on oikeus valmistaa likööriä, mutta sitä ei saa myydä asiakkaalle pullossa mukaan. Likööriä saa anniskella laseihin viinitilan ravintolassa, mutta pullokaupalla sitä ei saa myydä asiakkaalle mukaan. Miksi?

- Alkoholilaki jäi vaan kesken silloin vuonna 1995, kun sitä lähdettiin muuttamaan, Sirpa Villanen vastaa.

- Meille kerrottiin, että kyllä se asia pian korjaantuu.