1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tekniikka

Vanha vesimylly tekee edelleen jauhoja ja päreitä

Vesivoimalla on sodan jälkeen tuotettu sähköäkin. Kainuussa on kaksi Museoviraston kunnostamaa vesiratasmyllyä.

Kuva: Antti Kettumäki / Yle

Kainuussa Ristijärven Uvan kyläyhdistys on ylpeä toimivasta vesiturbiinimyllystään. Kosken rannassa oleva lähes 100-vuotias mylly on aikoinaan ollut tehokkaassa käytössä.

- Vesiturbiinimylly on tuotu 1915 Etelä-Suomesta, ja silloin on ollut suuri epäily toimiiko ratasmylly lainkaan, kertoo Markku Suutari Uvan kyläyhdistyksestä.

Päreen tarve oli aikoinaan suuri, sillä pärekatto kesti vain 20 vuotta.

Markku Suutari

Pian asentamisen jälkeen kuitenkin mylly toimi moitteettomasti, ja siitä tuli varsinainen monitoimimylly ajan saatossa. Myllyssä on jauhettu viljaa, sen voimalla on tehty päreitä ja porattu jopa sen aikaista vesijohtoputkea eli pyöreän puun sisään reikää.

- Sodan aikaan asennetulla generaattorilla tuotettiin kahteen lähitaloon sähkövaloakin, ennen kuin sähköistys yleistyi 1950-luvulla, Suutari tietää.

Suutarin mukaan myllyn vesivoimalla on tehty valtavasti päreitäkin.

- Päreen tarve oli aikoinaan suuri, sillä pärekatto kesti vain 20 vuotta. Näin on saatu huomattavasti nopemmin tehtyä päreitä kuin käsihöylällä.

Myllyn huoltajat vähissä

Taavetti Kemppainen tietää ja tuntee myllyn historian hyvin. Hän on vuosikymmenten saatossa käyttänyt myllyä ihan viime vuosiin saakka. Kemppainen on tehnyt esimerkiksi Kainuun alueella oleviin museorakennuksiin uusia päreitä.

- Ennen sotaa myllylle tuotiin sahavehkeet, joilla sahattiin jopa talojen hirsiä sodan jälkeen. Siinä oli niin paljon voimaa, että tukit katkesivat ja halkesivat helposti.

Mylly on ollut joskus niin kovassa käytössä, että koneisto on pyörinyt niin yöllä kuin päivälläkin.

Siinä oli niin paljon voimaa, että tukit katkesivat ja halkesivat helposti.

Taavetti Kemppainen

- Ainostaan silloin mylly oli vähäisemmällä käytöllä kun vesi oli koskessa niin alhaalla, ettei turbiini pyörinyt tarpeeksi kovaa.

- Nykyään yhä harvempi pystyy huoltamaan myllyä taidon kadotessa, toteaa myllyn isännäksi kutsuttu Taavetti Kemppainen.