Seppä takoo hartiavoimin järvimalmista rautaa

Pohjois-Pohjanmaalla on elvytetty tänä kesänä vuosisatojen takaista perinnettä takomalla rautaa järvestä nostetusta malmista. Järvimalmista pystyy työstämään pieniä käyttöesineitä, vaikka malmin muokkaaminen raudaksi onkin hidasta ja hikistä puuhaa.

Kotimaa
Järvimalmia taotaan
Yle / Kati Teirikko

Kaikki sai alkunsa kahden Oulun yliopiston arkeologian opiskelijan ideasta. Olisipa mielenkiintoista tehdä rautaa itse, miettivät Juuso Vattulainen ja Joni Karjalainen.

- Arkeologiassa tehdään usein niin, että kaivetaan vaikkapa rautaesine maasta ja sitten analysoidaan esinettä. Meitä kiinnostaa tekoprosessi. Tutkimme kokeellisen arkeologian turvin, miten Suomen järvimalmi käyttäytyy, Joni Karjalainen kertoo.

Ylikiimingin Tervastiima -perinnepäivillä nähtiin vihdoin valmista järvimalmista erotettua rautaa. Jalostaminen oli pitkä prosessi: kesäkuun alussa Puolangan Pirttijärvestä nostettiin kolmisenkymmentä kiloa järvimalmia ja monien vaiheiden jälkeen siitä on taottu muutamia rautapitoisia palasia.

Pitkä ja hidas prosessi

- Rakensimme savesta, hiekasta, oljista ja sahanpuruista saviuunin, jonne puhalsimme palkeilla ilmaa. Nakkelimme uuniin kerroksittain malmia ja puuhillta ja 1200 asteessa kuon erottui raudasta, Karjalainen kertoo tekoprosessista.

Prosessi on hidas ja pitkä. Joni Karjalainen ei usko, että vuosisataista perinnettä kannattaisi elvyttää uudelleen.

Koko päivän taoin ja sain pari pientä palasta tehtyä.

Jussi Kaverinen

- Nykypäivän tehtaat käyttävät louhittua malmia, joka on paljon rautapitoisempaa kuin järvimalmi. Jävimalmissa koko aineksessa on 20-50 prosenttia rautaa. 1800-luvun puolivälissä siirryttiinkin järvimalmista louhittuun malmiin, koska järvimalmin käyttö ei ollut kustannustehokasta.

- Oppimistilanteena tämä on ollut aivan mahtava. Olemme nähneet, miten pienetkin asiat vaikuttavat prosessiin paljon ja voimme seuraavalla kerralla parantaa, toteaa puolestaan Jussi Vattulainen.

Hyvää materiaalia

Seppä Jussi Kaverinen takoi ensimmäistä kertaa järvimalmista muokattua rautaa.

- Tämä on ollut mahdottoman suuri prosessi. Koko päivän taoin ja sain pari pientä palasta tehtyä. En tiedä vielä tarkkaan raudan ominaisuuksia ja käykö se esimerkiksi puukon teriin. Vanhat sepät ovat kuitenkin kertoneet, että materiaali on ihan hyvä, Kaverinen sanoo.

- Näistä pienistä palasista saisi muokattua jonkinlaisen korun tai riipuksen, ylikiiminkiläinen seppä pohtii.