Sitkeät sairaalabakteerit löytävät yhä useammin Suomeen

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit hivuttautuvat yhä pohjoisempiin osiin Eurooppaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tilastoinut sairaalabakteereja 1990-luvun puolivälistä lähtien tartuntatautirekisteriin. Kokosimme tiedot vertailtaviksi.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sairaalabakteerit Suomessa 1995-2013. Osoita grafiikkaa, näet lisätietoja.Lähde: THL.

Euroopan ja samalla myös Suomen sairaalabakteerikanta on murroksessa. Jo yli vuosikymmenen ajan Suomessa yleisesti tavattu MRSA-bakteeri on menettänyt otettaan, mutta samaan aikaan etenkin suolistosairauksia aiheuttavat ESBL-bakteerit ovat yleistyneet nopeasti. ESBL on tavallisen suolistobakteerin vastustuskykyinen muoto.

Espoon Puolarmetsän sairaalassa viime viikolla todettu CPE-epidemia on esimerkki lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien kehittymisestä. Julkisuudessa puhutaan superbakteereista - ammattilaispiireissä taas hyvin monirestistenteista, eli monille lääkeaineille vastustuskykyisistä bakteereista.

- Maailmalla CPE-bakteeria on todettu muun muassa Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Euroopassa. Nyt olemme tässä tilanteessa. Olemme pelänneet tätä. Resistenssi leviää kyllä maailmalla, kertoo infektiolääkäri Mari Kanerva Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

CPE on vierain, ESBL yleisin

CPE-bakteeri on vielä Suomessa varsin vieras vihollinen. Niin ikään hyvin vastustuskykyiset ESBL-bakteerit ovat puolestaan yleisimpiä.

Laboratorionjohtaja Jari Jalava tutkii vastustuskykyisiä bakteerinäytteitä Turussa, THL:n mikrobilääkeresistenssiyksikössä.

Kun jossakin päin Suomea löydetään vastustuskykyinen bakteeri, se toimitetaan Jalavan laboratorioon tutkittavaksi. Sitten selvitetään, mistä bakteerista on kyse ja määritetään näytteen lääkeresistenssi, eli vastustuskyky. Mitä suurempi vastustuskyky sitä hankalampi bakteeri.

- Esimerkiksi Kreikassa, Italiassa, Maltassa ja Israelissa tilanne on CPE:n osalta huono. Näitä hyvin vastustuskykyisiä bakteereita löytyy paljon. Pohjoisessa tilanne parempi, mutta myös Irlannissa ja Puolassa on menty huonoon suuntaan. Irlannissa on ollut jopa muutamia sairaaloiden rajat ylittäviä tapauksia.

Jalava on ollut mukana pian valmistuvassa laajassa selvityksessä, jossa on seurattu ja määritelty hyvin vastustuskykyisten bakteerien leviämistä Euroopassa ja osittain myös Euroopan ulkopuolella. Hanketta on rahoittanut Euroopan tartuntatautivirasto, ja se on koordinoitu Hollannista.

CPE on pakottanut varautumaan

Tuoreet CPE-löydökset haastavat sairaanhoitopiirejä uudistamaan toimintaansa. Valmius moniresistenttien bakteerien tunnistamiseen on jo olemassa. Epidemiaan on osattu varautua etukäteen ohjeistuksella ja laboratorioiden valmiuksia kehittämällä. Suurin haaste on jatkossa oireettomien potilaiden tunnistaminen.

Espoossa CPE-bakteeri löytyi yllättäen. Mikrobilääkeresistenssiyksikön päällikkö, tutkimusprofessori Jaana Vuopio THL:sta seuraa bakteerikantojen leviämistä niin ikään Turussa. Hän pitää Espoon tapausta tyyppiesimerkkinä siitä, kuinka harvinaisia bakteereita on mahdollista löytää.

- Löydökset tulevat usein juuri yllätyksinä. Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa ei osata odottaa näin harvinaisia bakteereita. Löydösten seurauksena edessä on paljon selvitystyötä. On kysyttävä, onko bakteeri tarttunut muihin? Seulonnat voivat olla hyvinkin laajoja.

Mikrobiologit ja THL seuraavat

Vastustuskykyisten bakteerien leviämistä tarkastelee tartuntatautilain vaatimuksesta THL ja vapaaehtoisesti kliinisen mikrobiologian laboratorioiden FiRe-verkosto (Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance).

Tartuntatautitilastot ja FiRe-verkoston tutkimukset kertovat kummatkin bakteerikartan muutoksesta etenkin parin viime vuoden ajalta. Jaana Vuopion mukaan suunta on sama Pohjoismaissa ja koko Suomessa.

- Jos bakteeri muuttuu vastustuskykyiseksi, niin mahdollisia infektioita ja oireita on vaikea hoitaa. Tällä hetkellä ESBL-tapauksia tulee vuosittain yli 3 000. MRSA on saatu vakiinnutettua noin 1 300 löydökseen vuodessa. Tilanne on samansuuntainen Pohjoismaissa ja oikeastaan kaikkialla Suomessa. ESBL-määrät ovat jatkuvassa nousussa.

ESBL iski suomalaisiin sairaaloihin ja hoitolaitoksiin vuonna 2008, samaan aikaan MRSA-tartuntojen määrän ollessa korkeimmillaan. Seuraavien neljän vuoden aikana MRSA-tilanne vakiintui 1 300 tartunnan tasolle. ESBL jatkoi kuitenkin yleistymistään, eikä loppua näy.

Yleisimmistä Suomesta löytyneistä sairaalabakteereista VRE:llä on puolestaan pisin historia. Tilanne näytti tasoittuvan 2000-luvun alkuvuosina, mutta vuodesta 2010 lähtien bakteeria on löydetty vuosittain noin sadalta potilaalta.

CPE on edelleen löydöksien määrässä mitattuna harvinaisin.