Euroopan neuvosto epäilee: Poliisi kysyy Suomessa papereita ulkomaalaisen näköisiltä?

Euroopan neuvoston rasisminvastainen elin pelkää, että Suomen poliisi tarkastaa henkilöpapereita ihmisiltä ulkonäön perusteella. Poliisi kiistää syrjinnän. Sisäministerin mukaan poliisin oikeuksia ulkomaalaisvalvontaan ollaan jopa lisäämässä.

Kotimaa
Kerjäläinen istuu kadulla pahvimukiin kerjäten.
Juha-Pekka Inkinen / Yle

Euroopan neuvoston rasisminvastainen elin (ECRI) on julkaissut tänään neljännen raporttinsa maahanmuuttajien syrjinnästä Suomessa. Raportin mukaan Suomen ulkomaalaislaki antaa mahdollisuuden tähän kiellettyyn, etniseksi profiloinniksi nimitettyyn toimintaan.

- Yksi säännös lisää rotuun perustuvan profiloinnin riskiä eli sitä, että poliisi valikoi ihmisiä ulkonäön perusteella. Toinen syrjivä seikka on se, että paperittomia voidaan tietyissä tilanteissa ottaa säilöön kunnes heidän henkilötietonsa on tarkastettu, kuvailee Euroopan neuvoston tiedottaja Andrew Cutting.

Raportin mukaan etnistä profilointia voi tapahtua erityisesti poliisin vuosittain pitämien tehovalvontaviikkojen aikana. Tällöin poliisi pysäyttää ja kuulustelee ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä paikoissa, joissa he viranomaisten mukaan ovat häiriöksi tai joissa tiedetään oleskelevan paperittomia maahanmuuttajia.

Poliisi kiistää ulkonäköön perustuvat henkilöllisyyden tarkastukset

Tehovalvontaviikkoja poliisilla on muutaman kerran vuodessa. Poliisihallituksen poliisijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan valvonta kohdistuu tällöin kaikkiin – ei ainoastaan ulkomaalaisen näköisiin henkilöihin.

- Se on herkkä kysymys, että [valvonnan] täytyy perustua muuhun kuin kiellettyyn etniseen profilointiin. Ulkonäkö ei saa vaikuttaa.

Kolehmainen kertoo, että tehovalvontaviikoilla teemaksi voidaan ottaa vaikkapa ihmiskaupan torjunta.

- Valvonta on tällöin laaja-alaisempaa, eikä oteta vaikkapa vain kaikkia tummia henkilöitä kontrollin kohteeksi.

Poliisin oikeuksia ulkomaalaisvalvontaa ollaan lisäämässä

Sisäministeri Päivi Räsäsen tietoon ei ole tullut yhtään tapausta, jossa poliisin olisi todettu syyllistyneen ulkonäköön perustuvaan profilointiin.

- Haluan tutustua tähän raporttiin tarkemmin ennen kuin voin sanoa, mistä Europaan Neuvoston huoli kumpuaa, Räsänen sanoi eilen Ylelle.

Hän kertoo, että poliisin valtuuksia ulkomaalaisten valvonnassa ollaan päinvastoin lisäämässä.

- Hallitusohjelmassa on sovittu, että laittoman ulkomaisen työvoiman käytön torjuntaa tehostetaan.

Lakimuutos on vielä selvitysvaiheessa, mutta käytännössä se tarkoittanee, että poliisi saa valtuudet tehdä ratsioita paikkoihin, joissa se epäilee olevan paperittomia ulkomaalaisia.

- Poliisille säädetään oikeus ulkomaalaisvalvontaan esimerkiksi ravintoloissa tai työmailla, joissa poliisi epäilee olevan laitonta työvoimaa käytössä, Räsänen kuvailee.

Kiitosta kansalaisuuden saamisen helpottamisesta

Suomi saa Euroopan neuvostolta niin ikään pyyhkeitä siitä, että vähemmistövaltuutetun asema on turhan heikko.

- Vähemmistövaltuutetun toiminta on liian pääkaupunkiseutukeskeistä, Euroopan neuvoston tiedottaja Andrew Cutting kritisoi.

- Hän tarvitsisi lisää resursseja pystyäkseen toimimaan koko maan kattavasti.

Myös syrjintälautakunnan toimivaltaa maahanmuuttoasioissa pitäisi parantaa.

Suomi saa Euroopan neuvostolta kiitosta siitä, että kansalaisuuden saamisen kynnystä on alennettu ja rasismi on määritelty rikoslaissa.