Hyppää sisältöön

Kirjailija patistaa Suomea rohkeisiin ratkaisuihin: "Rautatie olisi nyky-Lapin loppu"

On vaikea tietää, miten maailmantalous toimii esimerkiksi 20 vuoden kuluttua. Onko silloin tarvetta Suomelle maailman liikenteen solmukohtana?

Tulevaisuudentutkijoiden mukaan Suomesta voisi tulla maailman liikenteen solmukohta ilmaston muuttuessa ja Pohjoisen jäämeren sulaessa. Siperian rautatietä on määrä parantaa, joten yhteydet Aasiaan voivat kohentua. Uusien laivareittien uumoillaan tuovan töitä muun muassa suomalaiselle laivanrakennusteollisuudelle. Napajään sulaminen on onnettomuus, muistuttaa Olli Tammilehto, muun muassa Rahdin rikokset -kirjan kirjoittanut tietokirjailija ja vapaa tutkija.

Millainen mahdollisuus liikenteen solmukohdaksi muodostuminen olisi Suomelle? Jos Lapin läpi rakennettaisiin rautatie Norjaan, Euroopan unioni saisi yhteyden Jäämereltä Välimerelle, vaikkei Norja unionin jäsen olekaan. Lapille se voi tarkoittaa valintaa luontomatkailun ja logistiikan välillä. Rautatien rakentaminen tarkoittaisi nyky-Lapin tuhoa, Tammilehto uumoilee.

- Rautatie johtaisi vilkkaaseen kaivostoimintaan, hän sanoo.

Vaikka aitoa ei enää olisi, voidaan rakentaa turisteille.

Olli Tammilehto

Lapin rautatien rakentamista on perusteltu juuri kaivosteollisuuden tarpeilla. Tammilehto nostaa esille sen, että luonto on herkempi pohjoisessa kuin etelässä. Rautatie tietäisi loppua erämaa-alueille, jotka ovat pohjana elinkeinoille, matkailulle ja asukkaiden elämälle, hän kuvaa. Lapissa on myös laajoja suojeltuja Natura-alueita.

- Kaikki voidaan väärentää. Vaikka aitoa ei enää olisi, voidaan rakentaa turisteille, Tammilehto povaa.

Nyky-Suomessa raiteet loppuvat Kemijärvelle ja Kolariin eli satojen kilometrien päähän Jäämerestä. Radalle on kaavailtu useita reittivaihtoehtoja.

Arktinen strategia nopeasti uusiksi

Muutokset pohjoisessa ovat ennakoimattomia, perustelee arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen Suomen uutta arktista strategiaa. Se tulee eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa. Hallitus hyväksyi elokuun lopussa periaatepäätöksen uudeksi strategiaksi (siirryt toiseen palveluun). Edellinen arktinen strategia on pari vuotta vanha. Halisen mukaan uuteen strategiaan kirjataan tavoitteita ja mahdollisuuksia. Yksi tavoitteista on Suomen arktisen aseman vahvistaminen. Talouselämä on huomioitu uudessa strategiassa vahvemmin kuin edellisessä.

- Visio on sovittaa yhteen ympäristöasiat, kestävä kehitys ja kauppa, Halinen kuvaa. Tärkeitä ovat myös turvallisuuskysymykset kuten alueen vakaus.

- Jotta voi olla taloudellista toimintaa, on oltava vakautta, Halinen painottaa.

Useat maat ovat kiinnostuneita Arktisen neuvoston tarkkailijajäsenyydestä. Tarkkailijajäsenet eivät ole vain aluekysymys: kyseessä ovat globaalit ulottuvuudet. Arktinen yhteistyö innostaa muun muassa merenkulkuvaltioita, jotka ovat kiinnostuneet esimerkiksi Koillisväylän avautumisesta. Asioista haluavat olla perillä myös ne valtiot, joista jään sulaminen ja merenpinnannousu tekee ilmastonmuutoksen uhreja.

Mitä kuljetetaan sään ääri-ilmiöiden maailmassa?

On vaikea tietää miten globaali talous toimii esimerkiksi 2040-luvulla. Ilmastonmuutos kiihtyy, kun napajäät sulavat, sillä maa ja vesi heijastavat auringon säteilyä vähemmän kuin jää ja imevät auringon säteilyä itseensä enemmän kuin jää, toteaa muun muassa YK:n ilmastonmuutospaneeli. On epäselvää, miten muutos vaikuttaa esimerkiksi ravinnontuotantoon. Kuivuuskatastrofit yhtäällä ja poikkeukselliset sateet toisaalla tulevat yleistymään.

- Toimiiko talous tulevaisuudessa kuten nykyisin? Onko mitään kuljetettavaa, Tammilehto kyseenalaistaa tarpeen ryhtyä liikenteen solmukohdaksi.

Katastrofintorjunta työllistää, mutta niin työllistävät sodatkin.

Olli Tammilehto

Hänen selkeä kantansa on, että valtaosa jäljellä olevista öljyvaroista, etenkin arktinen öljy, on jätettävä maahan. Pohjoisilla vesillä öljynporaus on vaikeampaa kuin esimerkiksi Meksikonlahdella, joka muistetaan öljykatastrofistaan huhtikuussa 2010. Öljyä vuoti liki 90 päivän ajan. Vuodon suuruudeksi on arvioitu noin viisi miljoonaa barrelia ja öljy peitti rannat satojen kilometrien matkalta.

- Öljyn poraus ei onnistu, tai onnistuu suurella riskillä, Tammilehto kuvaa oloja pohjoisessa.

- Katastrofintorjunta toki työllistää, mutta niin työllistävät sodatkin muun muassa jälleenrakennuksen muodossa, hän vertaa.

"Elämme harhassa"

Tammilehto arvostelee vallalla olevaa taloudellista ajattelua epäeettiseksi ja järjettömäksi.

- Suomesta voitaisiin tehdä esimerkkimaa, joka luopuisi fossiilisen energian käytöstä. Monien intressien varpaille siinä astutaan, mutta se olisi mahdollista, Tammilehto huomauttaa.

Esimerkiksi Saksa on tehnyt ristiriidoista huolimatta merkittävän käännöksen energiapolitiikassaan. Se aikoo luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Tulevaisuudentutkijat Mika Aaltonen ja Michael Loescher vaativat Arktinen myrsky -kirjassaan suomalaisia poliitikkoja tekemään nyt moderneja päätöksiä ajatellen tulevia vuosikymmeniä ja pohjoista aluetta. Tammilehdon mukaan osa suomalaisista päätöksentekijöistä on kyynisiä ja osa uskoo Suomen olevan teknologian saareke, joka selviytyy.

- Tai että ainakin vähemmistölle kaikki järjestyy.

Tammilehto painottaa inhimillisiä päätöksiä. Tilausta niille lienee: Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva esittää vuosittaisissa arvo- ja asennetutkimuksissaan haastatelluille väitteen: "Pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta myös itsensä". Enemmistö vastaajista on ollut vuosi vuoden jälkeen samaa mieltä. Nyt Tammilehto näkee julkisessa keskustelussa samanlaista huolettomuutta kuin vuonna 1939 ennen sodan alkua.

- Ollaan katastrofin kynnyksellä, mutta uskotaan, että nykymeno jatkuu loputtomiin, elämme harhassa.

.
.