Suomalainen kansanmusiikki on suosittua ulkomailla

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat käynnistyivät 46. kerran. Viikon aikana festivaalialueella nähdään yli 1000 esitystä. Vaikka suomalaiset nuoret ovat innostuneet viime vuosien aikana enemmän kotimaisesta perinnemusiikista, on sen kysyntä suurempaa ulkomailla.

Kotimaa
Kuvassa pelimanni Raimo Urpilainen soittaa haitaria Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla.

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat toisen kerran järjestävä Pro Kaustinen on tehnyt viikon ohjelmistoon muutoksia. Perinteisestä lastenpäivästä on luovuttu ja lapsille löytyy ohjelmaa joka päivä. Uutena juhlat tarjoaa myös konserttisarjan, johon on valittu viisi nousevaa esiintyjäryhmää. Merkittävä osa Kaustisella kuitenkin annetaan pääasialle, pelimannimusiikille.

Välillä meidän asemamme oli huonompi, touhu meni vähän hunningolle.

Olli Kangas, pelimanni

- Sanoisin, että tämä ohjelma on sen näköinen kuin me kuvittelemme kansanmusiikkikentän tällä hetkellä olevan. Tarjontaa on laidasta laitaan ja resurssien puitteissa olemme huomioineet niin ammattilaiset kuin harrastajatkin, kansanmusiikkijuhlien taiteellinen tuottaja Antti Järvelä kertoo.

Pelimannien kasvanutta roolia kiitellään.

- Välillä meidän asemamme oli huonompi, touhu meni vähän hunningolle. Liikaa tilaa annettiin esimerkiksi iskelmämusiikille, jolla ei ole mitään tekemistä kansanmusiikin kanssa, pelimanni Olli Kangas paukauttaa.

Sibelius-Akatemia juhlii Kaustisella

Viikon aikana nähdään useita esityksiä myös Sibelius-Akatemialta, joka juhlii kansanmusiikkilinjansa 30-vuotistaivalta. Kaustisella oli oma osansa linjan aloittamisessa, sillä se toimi seminaaripaikkana, jossa pohdittiin koulutuksen opintosisältöä.

- Kansanmusiikki on tärkeä täydentäjä oppilaitoksemme tarjonnassa. Historiallisesti tärkeän suomalaisen musiikkimuodon ja kansainvälisen jazzin opetuksen aloittaminen monimuotoisti Sibelius-Akatemiaa, toteaa kansanmusiikin professori Hannu Saha.

Kyllä jonkun täytyy ottaa vastuu kulttuuritietouden levittämisestä.

Antti Järvelä, Kaustisen kansanmusiikkijuhlien taiteellinen tuottaja

Kansanmusiikkijuhlien taiteellisen tuottajan Antti Järvelän mielestä suomalainen koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan tue kotimaisen kulttuurin elävöittämistä tarpeeksi.

- Kyllä jonkun täytyy ottaa vastuu kulttuuritietouden levittämisestä. Kansanmusiikki pohjaa meidän juuriimme. Ei tarvitse mennä kuin sata vuotta taaksepäin, niin meillä on ollut älyttömän rikas kulttuuri. Meidän pitäisi osata arvostaa sitä ja nähdä sen hyvät puolet, Järvelä sanoo.

Populäärimusiikki ammentaa vaikutteita perinteisistä sävelistä

Nuoret ja populäärikulttuuri ovat kuitenkin löytäneet kansanmusiikin viime vuosina yhä paremmin. Nykypäivän yhtyeiden musiikista löytää paljon vaikutteita perinnemusiikista.

- Tällä hetkellä elämme aikaa, jossa erilaiset musiikkigenret kohtaavat ja yhdistyvät. Sen vuoksi kansanmusiikki näkyy ja tuntuu sekä omana itsenään, että monina vaikutteina, professori Saha pohtii.

Meiltä löytyisi vaikka kuinka paljon perinnemusiikkia ulkomaille vietäväksi.

Antti Järvelä

Vaikka kansanmusiikki on nosteessa kotimaassa, on se kysytympää ulkomailla, missä se nähdään eksoottisena. Järvelän mielestä suomalaista osaamista ei tuoda tarpeeksi esille kansainvälisillä markkinoilla.

- Meiltä puuttuu tarjoajia, sillä tekijöitä kyllä riittää. Kaupallinen kuvio ei toimi, sillä me suomalaiset olemme huonoja ja vaatimattomia markkinoimaan itseämme. Meiltä löytyisi vaikka kuinka paljon perinnemusiikkia ulkomaille vietäväksi, Järvelä muistuttaa.