Kesä hämmensi mehiläiset – hunajan tuotanto ehtyy aikaisin

Hunajan pääsatokausi on jäämässä huomattavan lyhyeksi. Osa mehiläishoitajista kerää jo hunajakakkuja pesistä ja linkoaa niistä hunajaa. Mehiläishoitajien Liiton mukaan sato näyttää vaihtelevan suuresti alueittain ja tarhoittain.

luonto
Mehiläishoitaja Väinö Kuivalainen näyttää hunajakakkua.
Kaija Kervinen / Yle

Hunajakakkujen nostelu pesistä on alkanut selvästi keskimääräistä aikaisemmin. Mehiläishoitajat seuraavat sadon kertymistä vaakapesän painon perusteella.

- Vaakapesän paino on lähtenyt syöksykierteeseen. En anna sitten syyä näitä, mitä ne on kesän aikana tienanneet, sanoo Kuopion Seudun mehiläishoitajien yhdistyksen puheenjohtaja Väinö Kuivalainen Siilinjärveltä.

Jos ihminen ei satoa kerää, mehiläiset syövät hunajansa itse. Kuivalaisen mukaan yhden pesän yhteiskunta voi syödä kolmisen kiloa hunajaa päivässä.

Mehiläiset myöhästyivät

Hunajan satokausi jää huomattavan lyhyeksi, mikä johtuu kasvien aikaisesta ja yhtäaikaisesta kukinnasta.

- Kukat ajoi tavallaan edelle mehiläisten kehityksestä. Mehiläisten kello oli oikeassa, mutta luonnon kello oli ainakin kaksi viikkoa edellä, selittää Kuivalainen.

Ainakin Savossa kesäkuun helteet heikensivät hunajan kertymistä. Meden sijasta mehiläisten oli kerättävä pesään vettä.

- Vahva yhteiskunta kantaa lähemmäs kymmenen litraa päivässä vettä. Vedellä jäähdytetään pesää.

Kuivalainen kertoo, että jos pesän sikiöalan lämpötila nousee yli 40 asteen, mehiläisvaha pudota läpsähtää pesän pohjalle.

- Sitten ne on kaikki samassa vellissä ja pesä on menetetty.

Huonoja ja hyviä satoja

Siilinjärvellä sato-odotukset eivät ole kaksiset. Sato jää keskiarvoon tai sen alapuolelle. Mikkelin seudulla tulos näyttää vaakapesien mukaan vähän paremmalta, Kuivalainen tietää.

Mehiläishoitajien Liiton keräämien hajatietojen mukaan satonäkymät vaihtelevat paljon. Varsinais-Suomessa odotetaan paikoin jopa poikkeuksellisen hyvää satoa. Siellä rypsi antaa mehiläisille mettä vielä varsin hyvin. Oulussa hunajaa on tulossa mukavasti – odotuksia paremmin. Hunajaa lingotaan jo eri puolilla maata.

En anna sitten syyä näitä, mitä ne on kesän aikana tienanneet.

Väinö Kuivalainen

Pölytyspalvelu molempien hyöty

Osa Väinö Kuivalaisen mehiläispesistä kököttää siilinjärveläisellä Argillanderin marjatilalla. Mehiläisillä on ollut äärellään mansikan, vadelman ja omenan kukkia monen hehtaarin alalla. Marjanviljelijä Ilkka Argillanderin mukaan marjatila hyötyy mehiläisten pölytystyöstä.

- Kyllä se marjan muotoon vaikuttaa. Ja kun marja kasvaa isommaksi, niin se vaikuttaa satomääriin.

Mehiläisten ansiosta marjoista tulee sopusuhtaisia. Argillanderin mielestä jo näppituntuma mehiläisten hyödyistä kertoo, että marjanviljelijöiden kannattaa ehdottomasti olla yhteistyössä mehiläishoitajien kanssa.

Tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen Mehiläishoitajien liitosta arvioi, että viljelijät ovat vähitellen alkaneet ymmärtää pölytyspalvelun hyötyjä. Myös mehiläishoitajat ovat aktivoituneet tarjoamaan palvelua.

Pölytyspalvelu maksaa Lehtosen mukaan muutamasta kympistä reiluun sataan euroon pesältä kasvukauden aikana. Pölytyspalvelun on tutkittu nostavan muun muassa omenasatoa puolella.