1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Luonto tyrmää kuin taide

Upeat kesäsäät ovat hurmanneet suomalaiset kuvaamaan. Kesäluonto-, maisema- ja sääkuvia jaetaan sosiaalisessa mediassa koko ajan. Luontokokemukset ja maisema ovat innoittaneet taiteilijoita aina.

Näkymä Kolin kansallispuistosta. Kuvituskuva. Kuva: Pentti Kallinen / Yle

Luontonäkymien katselemisella ja jo pelkästään luonnossa kävelemisellä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin.

Ihminen voi hurmioitua luonnosta kuin taiteesta. Taiteesta hurmioituminen tunnetaan Stendhalin syndroomana. Kokemuksesta on kirjattu havaintoja Italian taideaarteiden ääreltä jo 1800-luvun alkupuolelta. Kirjailija, tutkija Anna Kortelainen on tarkastellut yllättävää ihmismielen tilaa kirjassaan Hurmio.

- Se on lyhytaikainen, yllättävä sekavuustila, johon voi liittyä monenlaisia oireita, jopa pyörtymistä, yhtäkkistä itkemistä, haltioitumista, ahdistustakin, Kortelainen listaa.

Kirjailija ja tutkija Anna Kortelainen. Kuva: Yle Uutiset

- Me näemme jonkun loisteliaan maiseman, kiipeämme Kolille. Me emme muista, että me olemme nähneet joskus Caspar David Friedrichin maalauksia 1800-luvun alusta, jossa kulkija seisoo sumujen yllä. Aivan kuin Kolilla. Eli me tunnistamme myöskin maisemia ja tunnemme, että tämä on jotakin minua suurempaa niin kuin taiteessakin. Nämä eivät ole ihan irrallisia alueita, koska meidän aivomme yhdistävät ne toisiinsa, kirjailija summaa.

Taiteilijat ovat hakeutuneet luontoon aina

Taiteilijat ovat aina saaneet innoitusta luonnosta, maisemasta. Vuoden 2009 Ars Fennica -palkittua kuvataiteilijaa Jussi Kiveä luonto kiehtoo jopa niin paljon, että aiheesta syntyi Kaunotaiteellinen eräretkeilyopas.

- Ajatus oli tehdä retkiopas siitä miten maisemaa on katsottu, mutta myös miten nuotion voi sateessa sytyttää. Minulla taiteen tekemisen keskeinen funktio on, että jos olen kokenut jotain, minulle tulee tarve jakaa sitä, kuvataiteilija kertoo.

Nykytaiteilijalle kiinnostavaa kuvattavaa tarjoaa myös kaupunkiluonto.

Taiteilija Jussi Kivi. Kuva: Yle Uutiset

- Nyt koluan enemmän joitakin kaupungin laitoja. Ehkä se on vaan siinä, että se perinteinen luonto rupesi näyttämään samalta kuvattuna. Minun valokuvani ovat sellaisia, että tavallaan kun maisema on kokonaan ihmisen muokkaama, se on jo valmiiksi lavastettu. Kun asetan kameran eteen ja katon siitä läpi, siitä tulee seuraava lavastus ja minua kiehtoo se tietty teatraalisuus sellaisessa rakennetussa maisemassa, Jussi Kivi sanoo.

Maisemaa jaetaan nyt koko ajan kuvina

Aika monilla on ollut tänä kesänä tarve jakaa näkemäänsä kuvina. Ihmiset ovat lähettäneet tuhansia hienoimpia otoksiaan myös television säätiedotusten käyttöön ja Ylen Aamu-tv:n Kesäkuvakisaan.

Tampereen yliopiston ympäristöpsykologian alan tutkimuksessa on käynyt ilmi, että pelkästään luontoaiheisilla kuvillakin on ihmismieltä elvyttäviä vaikutuksia.

- Nyt me emme kuvaa itseämme. Mikä on minusta edustava kuva Facebookissa, vaan me kuvaamme juuri sitä oman itsemme ulkopuolista. Sitä ihmeellistä valoa, joka kestää vain tämän hetken. Ja me olemme hyvin tietoisia siitä, että vain kamera voi ikuistaa sen joka menee niin nopeasti ohi, kirjailija Anna Kortelainen huokaa.

Niin luonnon kuin taiteenkin kokeminen vaatii keskittymistä ja rauhoittumista.

- Se on jotain, joka täytyy uskaltautua kokemaan itse. Altistumaan pystyy kyllä ja se on suorastaan suositeltavaa, on Kortelaisen resepti kaikille.

- Haltioitumisen kokemusta, tapahtui se sitten taideteoksen tai luonnon äärellä, on aika vaikea työntää mikroskoopin alle. Se on jotain sellaista, joka pakenee tieteellistä esitystä, kaikkea tosikkoutta ylipäätään, Kortelainen painottaa.

Kauniiden kesämaisemien jakaminen sosiaalisessa mediassa on tosin synnyttänyt myös vastareaktion ja sinne on nyt perustettu myös "Paskimpien kesäkuvien" -ryhmä.