Arkkitehtien havainnekuvat myyvät karamellisia utopioita

Pastellin sävyisten kuvien on tarkoitus myydä arkkitehtoniset suurhankkeet viranomaisille ja yleisölle. Havainnekuvissa esitetyt huikeat visiot eivät kuitenkaan aina ole toteutuskelpoisia. Katso, miltä arkkitehtien Helsinki näyttää tulevina vuosikymmeninä, ja miltä tutut rakennukset näyttivät paperilla.

Kotimaa
Kruunuvuorenrannan havainnekuva.
Havainnekuva Helsingin Kruunuvuorenrannan asuinalueesta. Alue valmistuu Laajasalon saaren länsipuolelle 2020-luvun puolivälissä.Yle Uutisgrafiikka / Helsingin kaupungin aineistopankki

Suunnitteilla olevien arkkitehtonisten suurhankkeiden havainnekuvat ovat usein kaukana realismista.

Arkkitehtien laatimissa havainnekuvissa vallitsee ikuinen kesä: puut vihertävät, pastellin sävyiset rakennukset hehkuvat sinistä taivasta vasten ja tyylikkäiden ihmisten kasvoilta paistaa sula tyytyväisyys. Kuvista ei selviä, miltä rakennukset näyttävät, kun taivas on harmaa, sade piiskaa julkisivua ja toppatakkikansa rämpii loskassa.

- Kuvat ovat markkinointiaineistoa, jolla myydään suunnitelma arkkitehtuurikilpailuraadille ja yleisölle. Kuvien ei ole tarkoituskaan antaa realistista kuvaa rakennuksista, vaan kyseessä on taiteilijan näkemys tavoitteesta, johon pyritään, sanoo professori Jussi Murole Aalto yliopistosta.

Maallikoille kuvat eivät aukea

Havainnekuvat kuitenkin vaikuttavat yleisön odotuksiin suunnitteilla olevista hankkeista. Valokuvamainen tulevaisuuden visio kääntyy kansalaisen mielessä helposti realismiksi, kun kuvia julkaistaan mediassa jo ennen kuin rakennuksia on edes suunniteltu.

- Ennen kuvat piirrettiin. Silloin yleisö ymmärsi, että kyseessä on vasta taiteilijan luonnos. Nykytekniikalla

Kuvien ei ole tarkoituskaan antaa realistista kuvaa rakennuksista.

Jussi Murole

laaditut taidokkaat teokset voivat saada maallikon uskomaan, että kyseessä on yks yhteen toteutuva visio, Jussi Murole sanoo.

Useat Helsingin suurhankkeet, kuten Keskustakirjasto ja Kruunuvuoren selän ylittävä, toteutuessaan Suomen pisin, silta avattiin aikoinaan arkkitehtuurikilpailuille, joissa yleisö sai valita suosikkinsa havainnekuvien perusteella.

- Jos yleisö saisi päättää toteutettavan suunnitelman, pieleen menisi, Aalto yliopiston professori Jussi Murole sanoo.

Murolen mielestä on kuitenkin tärkeää, että kaupunkilaiset voivat ilmaista mielipiteensä kaupunkikuvaa muuttavista projekteista. Arkkitehtuurikilpailut ovat hänen mukaansa verrattavissa missi- ja laulukilpailuihin.

- Keitä ne kiinnostaisivat, ellei itse voisi osallistua ja kommentoida, hän sanoo.

Arkkitehtuurikilpailuissa lopullisen valinnan mahdollisesti toteutettavasta voittajasta tekee ammattilaisraati. Tuomaristo kuitenkin ottaa yleisön mielipiteet huomioon päätöstä tehdessä.

Helsinki Areenan ulkoasu muuttui täysin

Kun arkkitehtuurikilpailun voittaja on julistettu, alkaa varsinainen suunnittelutyö. Matkan varrella esimerkiksi julkisivun pintamateriaali voi vaihtua taloudellisista ja teknisistä syistä, jolloin rakennuksen ulkoasu muuttuu dramaattisesti. Näin on käynyt esimerkiksi Helsinki Areenan kohdalla, jonka julkisivun piti olla kaarevaa lasia. Suunnitelmat julkistettiin vuonna 1995.

Budjettia ei tuollaisissa kauneuskilpailuissa katsota. Valitaan paras. Sitten katsotaan, onko siihen varaa.

Jaakko Stauffer

- Suunnitelman lämpötalous ei toiminut. Todennäköisesti kyse oli myös kustannuksista, sanoo virastopäällikkö Jaakko Stauffer Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta.

Arkkitehtuurikilpailun vuonna 1999 voittanut suunnitelma Vuosaaren Cirrus-torniksi vesittyi, sillä se oli rakennuspaikalleen väärän mallinen.

- Valittiin väärä voittaja. Rakennuttaja muutti suunnitelmia ja vaihtoi arkkitehdin, Jaakko Stauffer sanoo.

Lopputulosta ei tunnista samaksi rakennukseksi.

- Budjettia ei yleensä tuollaisissa kauneuskilpailuissa katsota. Valitaan paras, sitten vasta mietitään onko siihen varaa, Jaakko Stauffer sanoo.

Mitä järkeä suunnittelukilpailuissa sitten on?

- Niillä haetaan uusia innovaatioita. Niitä ei synny, jos arkkitehdeille annetaan liian tiukat rajat, Jaakko Stauffer sanoo.