Kuhmon Kamarimusiikki auttaa ensikertalaisia valitsemaan sopivan ohjelman

Suomen suurimman kamarimusiikkijuhlan kävijöistä noin 15 prosenttia on ensikertalaisia. Muutaman vuoden käytössä ollut suosituslista on saanut hyvää palautetta. Kamarimusiikki soi Kuhmossa 14.–27. heinäkuuta.

kulttuuri
Kamarimusiikkiyleisöä Kuhmo-talon Kahvila Juttuassa.
Stefan Bremer

Kuhmon Kamarimusiikilla (siirryt toiseen palveluun) on paljon uskollisia kannattajia ja kävijöitä. 44. kertaa järjestettävä festivaali pitää huolen jatkuvuudesta pitämällä huolen sekä taiteilijoista että vieraista. Tapahtumalla on ollut jo pitkään käytössä laatujärjestelmä, johon liittyy asiakaspalautteen kerääminen.

- Kuuntelemme yleisöä ja kehitämme tapahtumaa yleisön toiveiden mukaisesti. Toivomme, että yleisö täyttää palautelappuja, ne tulevat ihan varmasti luetuiksi, lupaa Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen.

Hyvää palautetta festivaali on saanut muun muassa suosituslistasta (siirryt toiseen palveluun), joka on ollut käytössä jo muutaman vuoden. Listakin sai alkunsa yleisön toiveesta.

- 70 konserttia on iso määrä, jos ei ole koskaan käynyt Kamarimusiikkissa. Listalla on kesän harvinaisuuksia ja peruskamarimusiikkia. Mikä tahansa muukin konsertti on hyvä, mutta tämä on tehty helpottamaan ensikertalaisen valintaa, kertoo Rusanen.

Kun mukaan lasketaan kurssilaiskonsertit ja muu festivaalin oheistarjonta, niin Kuhmon Kamarimusiikki tarjoaa kävijöilleen yli 100 erilaista tapahtumaa.

- Se on Kuhmon erikoisuus, että aamusta yömyöhään tapahtuu koko ajan. On konsertteja, runoja, taidenäyttelyitä ja säveltäjätapaamisia, sanoo Rusanen.

Yleisön profiili tunnetaan tarkalleen

Kamarimusiikkiorganisaatio tuntee tapahtuman yleisön hyvin, koska yleisöpalaute on analysoitu tarkasti.

- Tyypillinen vieras tulee pääkaupunkiseudulta, on akateemisesti koulutettu naisihminen, ostaa lippunsa itse, käy 6 – 20 tilaisuudessa ja viipyy Kuhmossa 4 – 8 päivää. Yleisesti ottaen he ovat antaneet festivaalille arvosanan 9 tai 10, ja he suosittelevat tapahtuvaa ystävilleen sataprosenttisesti, tietää Sari Rusanen.

6000–8000 yksittäistä kävijää käy Kuhmossa.

Sari Rusanen

Kuhmon Kamarimusiikin yleisö uudistuu vähitellen joka vuosi, kun osa iäkkäämmistä vieraista jää pois.

Ensikertalaisia on noin 15 prosenttia yleisöstä. Lippuja on myyty ennakkoon lähes 21 000 kappaletta, joka on enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Viime vuonna Kuhmon Kamarimusiikki teki lipunmyyntiennätyksen.

- Vieraita odotetaan samaa määrää kuin aiempinakin vuosina. 6 000 – 8 000 yksittäistä kävijää käy Kuhmossa. Kun kävijät käyvät useammassa konsertissa, niin siitä tulee noin 38 000 konserttikäyntiä. Odotamme viime vuoden lukemia, sanoo Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen.

Harvinaisia säveltäjätapaamisia

Tänä kesänä Kuhmon Kamarimusiikin teema on vuosisadan ääniä. Toiminnanjohtaja Rusanen haluaakin muistuttaa neljän maineikkaan säveltäjän läsnäolosta. Kaija Saariaho, Krzysztof Penderecki, Magnus Lindberg ja Sofia Gubaidulina ovat kaikki Kuhmossa.

- Kullakin säveltäjällä on erikseen tilaisuuksia, missä yleisö pystyy esittämään kysymyksiä säveltäjille.

Schubertin Forelli-kvintetto soi joka kesä Kuhmossa ja niin soi tänäkin kesänä.

Sari Rusanen

Säveltäjätapaamiset ovat myös ensikertalaisten suosituslistalla niin kuin perinteeksi muodostunut Franz Schubertin Forelli-kvintetto, joka kuullaan torstaina 25.7. Kuhmo-talolla konsertissa numero 57.

- Schubertin Forelli-kvintetto soi joka kesä Kuhmossa ja niin soi tänäkin kesänä. Se on vähän niin kuin festivaalin tunnusbiisi, kertoo Sari Rusanen.

Puoli miljoonaa euroa lipputuloista

Kamarimusiikin organisaatiolla on kuusi ympärivuotista työntekijää kahdessa toimistossa, osa Helsingissä ja osa Kuhmossa. Organisaatio kasvaa festivaalin käynistyessä, jolloin töissä on 330 ihmistä eri työtehtävissä.

Kamarimusiikin lavajärjestäjät siirtävät flyygeliä Kuhmo-talolla
Lavajärjestäjät Tiina Huotari ja Pauli Piirainen vuoden 2012 Kamarimusiikissa.Stefan Bremer

- On autonkuljettajia, lipunmyyjiä, lavamiehiä, konserttisihteereitä, kahviotyöntekijöitä, pysäköinninvalvojia. Noin 160 ihmistä tekee ihan talkoilla töitä.

- Siitä väestä, joka on palkkalistoilla, ei monikaan saa ammattitaitoa tai työtuntien määrää vastaavaa palkkaa. Talkoohenki on organisaation väessä ihan samalla tavalla kuin se on taiteilijoissakin, jatkaa Rusanen.

Festivaalin kokonaisbudjetti on yli miljoona euroa, josta pitää lipputuloilla kattaa 50 prosenttia. Kuhmon kaupungin tuki on 10 prosenttia, opetus- ja kulttuuriministeriön tuki 20 prosenttia ja loput tuloista tulee erilaisten yhteistyösopimusten kautta.

- Festivaali on vähän niin kuin hämähäkkiorganisaatio. Meidän on tehtävä monien kanssa yhteistyötä, ja siinä se festivaalin vahvuus onkin, sanoo Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen.