Tietyö saattoi ratkaista viikinkisaagan arvoituksen

Tietyömaan ansiosta löytyneet vaakakupit ja arvonappi antavat vahvaa vinkkiä siitä, että nykyisen Steinkjerin paikkeilla Keski-Norjassa sijaitsi tuhat vuotta sitten mahtava kauppapaikka.

kulttuuri

Norjalaiselle tietyömaalla tehty rutiinitarkastus on tuottanut löytöjä, jotka saattavat ratkaista yhden viikinkisaagojen suurista arvoituksista.

Norjaa pitkin kulkevan E6-päätien perusparannuksen yhteydessä paljastui lupaavia merkkejä tuhannen vuoden takaisesta kauppapaikasta, josta muinaiset tarinat kertovat mutta jota ei ole koskaan onnistuttu paikallistamaan.

Pohjois-Norjan luonnontieteellisen yliopiston NTNU:n arkeologit Geir Grønnesby ja Ellen Grav Ellingsen löysivät Keski-Norjasta Løstä kaksi laivahautaa ja niistä useita esineitä. Lø sijaitsee lähellä Pohjois-Trøndelagin läänin pääkaupunkia Steinkjeriä.

Löydöistä lupaavimpia ovat vaakakupit, joiden alkuperä arvellaan irlantilaiseksi, sekä hopeanauhasta punottu nappi, joka vaikuttaa tulleen Brittein saarilta. Nappi, jonka veroista ei ole löydetty Skandinaviasta koskaan ennen, kertoo haudan vainajan kuuluneen maan mahtaviin.

– Löydöt saivat meidät ajattelemaan saagojen kuvauksia kauppapaikasta, joka niiden mukaan oli vähän aikaa jopa tärkeämpi kuin Nidoros, tutkijat kertovat.

Helmikeskittymä on johtolanka

Nidoros, josta kehittyi nykyinen Trondheim, oli viikinkien pääkaupunki ja uskonnollinen keskus. Sinne rakennettiin maailman pohjoisin goottilainen katedraali, jonka ensimmäiset kivet laskettiin kuningas Olav Harldssonin haudalle.

Hän oli mahtimies, joka esiintyy useissa saagoissa, ja niissä mainitaan myös Nidorosia tärkeämpi kauppapaikka. Arkeologit ovat etsineet sitä uutterasti mutta tuloksetta.

Etsintöjä ei suinkaan helpota se, että löydettävää jäi vähän, koska kauppapaikalla ei ollut todennäköisesti koskaan pysyviä rakennuksia, ja kauppatavarat olivat orgaanista eli lahoavaa laatua.

Ihan tarkan paikan löytymistä haittaa se, että meren pinta oli alueella oli tuhat vuotta sitten 4–5 metriä nykyistä korkeammalla.

Hautalöydöt viitoittavat paikkaa, jonne etsinnät kannattaa keskittää. Grønnesby ja Grav Ellingsen ovatkin sittemmin selvittäneet, millaisia löytöjä Steinkjerin tienoilta on aiemmin tehty, ja havainneet esineistön muita alueita ulkomaisemmaksi. Pelkästään lasi- ja meripihkahelmiä on löydetty yli 250 lähes 30 paikasta.

Myös maantiede kannustaa etsintöihin: Steikjer sijaitsee joen suussa vuonon perukalla ja ympärillä on laajoja, vanhoja viljelysmaita. Ihan tarkan paikan löytymistä kuitenkin haittaa se, että meren pinta oli tuhat vuotta sitten 4–5 metriä nykyistä korkeammalla.

Grønnesbyn ja Grav Ellingsenin tutkimus on ilmestynyt NTNU:n julkaisuna, ja siitä kertovat myös norjalainen Trøder-Avisa-lehti ja Forskning-tiedesivusto.