Perinneratsun selässä ei naisia näy

Lappeenrannan Rakuunamäellä perinneratsun nähdessään voi hyvin kuvitella olevansa toisella vuosikymmenellä. Perinneratsastajat tuovat joka kesä historian Lappeenrannan katukuvaan. 30-luvulla ei ollut naissotilaita, joten naisia ei nähdä myöskään ratsujen selässä.

Kotimaa
Rakuuna perinneratsastajia Lappeenrannassa 2013 vasemmalla Harri Lappalainen oikealla Reijo Hietamäki  Hevoset Viivi ja Rollo
Yle

Perinneratsastaja Reijo Hietamäki valmistautuu kesän ensimmäiselle ratsastukselle yhdessä Harri Lappalaisen kanssa. Miehillä on päällään komeat vaatteet. Molemmilla on punahousut, asetakit sekä miekat. Ratsuina toimivat Viivi ja Rollo. Hevosten satulat ovat peräisin 30-luvulta.

Joka kerta tulee nostalginen olo kun lähtee ratsastamaan.

Reijo Hietamäki

- Aina hieman jänskättää tämä kesän ensimmäinen reissu, sanoo Lappalainen.

Perinneratsastusta on järjestetty Lappeenrannassa aina 80-luvun puolestavälistä tähän päivään asti. Tarkoituksena on pitää yllä Lappeenrannan mainetta ratsuväkikaupunkina. Tällä hetkellä toimintaa ylläpitää Rakuunakilta ry.

- Joka kerta tulee nostalginen olo kun lähtee ratsastamaan, kertoo Hietamäki.

Historian elävöittämistä parhaimmillaan

Rakuunakilta ry:n puheenjohtaja Kristian Värri kertoo, että perinneratsastus on historian elävöittämistä parhaimmillaan. Ratsujen selässä ei näy naisia, koska 30-luvun Suomessa ei ollut naisia armeijassa.

- Ratsut ovat aidoissa asusteissa ja kaikki ratsastajat ovat miehiä. Emme halua antaa vääränlaista kuvaa 20 - 30-luvun ratsastustoiminnasta, Värri kertoo.

Perinneratsastajat kiertävät Lappeenrannan keskusta-alueella. Ratsukot kiinnittävät niin turistin kuin paikallistenkin huomion.

- Meidät otetaan yllättävän positiivisesti vastaan, jopa lappeenrantalaiset ovat kiinnostuneita. Kun pysähdymme esimerkiksi puistoon, on hetken päästä ympärillä lauma lapsia kysymässä, saako hevosta syöttää, ja saahan sitä, Lappalainen kertoo.