1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viljamylly

Puhoksen Myllyssä jauhetaan kolmannessa sukupolvessa

Puhoksen Mylly sijaitsee Kiteellä Puhoslahden ja Puhoslammen välisellä kannaksella. Mylly on ainut tuotantolaitos, joka on säilynyt vanhalla teollisuusalueella näihin päiviin saakka. Myllärinä myllyssä on jo kolmannen polven mylläri Tuomo Monto.

Viljamylly
Kiteeläinen Tuomo Monto on mylläri kolmannessa polvessa
Kiteeläinen Tuomo Monto on mylläri kolmannessa polvessa.Pekka Sivukari / Yle

Puhoksen Mylly nousee monikerroksisena punaisena komistuksena Puhoksen vanhan keskustan halki kaivetun kanavan alkupäässä. Myllyrakennus on hyvässä kunnossa ja mylläri Tuomo Monton mukaan ollut samalla paikalla jo 1800-luvulta lähtien.

Myllyssä voidaan jauhaa viljasta monenlaista eri lopputuotetta, kertoo Tuomo Monto:

- Tällä myllyllä voidaan vehnän jyvästä saada jauhettua ainakin kahdeksaa erilaista lopputuotetta. Tällä saa hiivaleipäjauhoja, grahamia, leseitä, mannaryynejä, sekä erilaisia vehnäjauhon muitakin karkeuksia.

Tällä myllyllä voidaan vehnän jyvästä saada jauhettua ainakin kahdeksaa erilaista lopputuotetta

Tuomo Monto

Samaisen rakennuksen pohjakerroksessa on myös perinteiset myllynkivet.

Vilja käy läpi monet vaiheet

Puhoksen Myllyssä vilja nostetaan lukuisten pienten kuppien ja elevaattorin avulla rakennuksen ylimpään kerrokseen. Siellä yksi koneista puhdistaa viljasta rikkaruohot ja roskat. Vilja myös harjataan ja kaikkiaan 52 seulaa ravistelee viljasta leseet ja säätelee eri karkeudet.

Sitten jauho siirtyy viistojen neliömäiset puuputkien kautta eteenpäin. Rakennuksen alapäässä puhdistettu jyvä murskataan, kertoo Tuomo Monto:

- Tässä vaiheessa saadaan jyvästä eroteltua telojen avulla hiivaleipäjauho heti kuoren alta. Tämän kautta saadaan hienompaa jauhoa, kokojyvämyllyllä tulee karkeampaa, kertoo Monto.

- Ennen vanhaan jauhon piti olla valkoista, nyt se saa olla tummempaakin, koska se silloin sisältää jyvän muitakin osia.

Ennen vanhaan jauhon piti olla valkoista, nyt se saa olla tummempaakin

Tuomo Monto

Jauho kierrätetään myllyn eri vaiheiden läpi useaankin kertaan, riippuen siitä, millaisia tuotteita halutaan valmistaa.

Jo esi-isät olivat mylläreitä

Tuomo Monto on osa-aikamylläri. Hän jauhaa, silloin, kun on tarvetta. Mylly on myös matkailunähtävyys.

Monton suvussa on jo mylläri perinnettä:

- Molemmat ukkini olivat tässä mylläreinä. Myös muutama eno on ollut mylläri. Olemme siis mylläreitä jo kolmannessa polvessa.

Kiinnostus myllärin töihin on langennut Tuomo Montolle luonnostaan. Hän on syntynyt vain joidenkin satojen metrien päästä myllystä, joten jo lapsena tuli seurattua myllärin touhuja. Myöhemmin elämä johdatti hänet oikeisiin myllärin töihin:

- Isäni ja enoni olivat Kaukas-yhtiön mylläreitä loppuun asti. Sitten, kun yhtiö lopetti myllytoiminnan, vuokrasimme myllyn isäni kanssa vuonna 1971.

- Myöhemmin siirryin muihin hommiin, mutta kun pyydettiin, niin vuonna 1985 ryhdyin taas näihin hommiin sivutyönä, muistelee Monto.

Puhoksen mylly sijaitsee samalla paikalla, jossa valmistui Nils Ludvig Arppen toimesta Suomen ensimmäinen höyrylaiva vuonna 1833 puutavaran kuljetuksia varten

Lue seuraavaksi