Kantolanniemi aikoo säilyä siirtolapuutarhojen helmenä

Kantolanniemen siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Erkki Mankinen kutsuu kesäpaikkaansa Suomen siirtolapuutarhojen helmeksi. Perusteena ovat paitsi sijainti Vanajaveden rannalla, omat rantasaunat ja koko hyvin hoidetun alueen kauneus, myös että Kantolanniemi on säilynyt läpi vuosikymmenten 1930-luvulla syntyneessä asussaan. Ja aikoo sellaisena pysyäkin.

Kotimaa
Pihapiiri Kantolanniemen siirtolapuutarhassa Hämeenlinnassa
Markku Karvonen / Yle

Kun vieras saapuu Hämeenlinnassa Kantolanniemen siirtolapuutarhaan, ensimmäiset vaikutelmat ovat vihreys, kauneus ja siisteys. Kukkien paljous pikku puutarhoissa on mykistävä, rakennukset ovat hyvin hoidettuja ja yhteisiltä alueilta ei löydy pienintä roskaa. Seuraavaksi huomio kiinnittyy yhtenäiseen ilmeeseen. Vanhat mökit ja palstat ovat säilyttäneet tarkoin alkuperäisen ilmeensä.

Kantolanniemessä on 77 mökkiä kauniilla paikalla Vanajaveden rannassa. 1930-luvulla perustettua siirtolapuutarhaa pidetään hienona esimerkkinä oman aikansa siirtolapuutarha-aatteesta, jolla haluttiin tarjota myös vähävaraisille kaupunkilaisille mahdollisuus pitää pikku palstoja ja viettää mökkielämää.

Kantolanniemen siirtolapuutarhayhdistys juhlii sunnuntaina 80 vuotta. Yhdistys piti perustavan kokouksensa heinäkuun alussa 1933 ja ensimmäinen mökki valmistui seuraavana vuonna. Yhdistys sitoo yhteen kaikki siirtolapuutarhalaiset ja toimii yhteisenä asioiden hoitajana.

Mökit ovat 22 neliömetriä ja tonttia on 300 tarkkaan käytettyä neliötä

- Alueen kauneudesta pitää kiittää asukkaita ja uutteria talkoolaisia. Mikä meillä on poikkeuksellista moneen muuhun siirtolapuutarhaan verrattuna, on että meillä mökit ovat pysyneet alkuperäisessä kunnossa. Niiden yhteyteen ei ole saanut rakentaa mitään ylimääräisiä kotiskoja jotka rumentaisivat aluetta ja rikkoisivat harmoniaa, joka on alkuperäisessä talonpoikaistyylisessä rakennuksessa. Se on suunniteltu vuonna 1933 ja toimii edelleen hyvin, kertoo Erkki Mankinen.

- Kiitos myös veteraaneille, jotka ovat pitäneet huolen siitä, että siirtolapuutarha-ajatus on säilynyt ja pysyy siirtolapuutarhojen joukossa kärkipaikoilla. Se on tarttunut myös kaikkiin niihin, jotka ovat tulleet tänne viettämään kesää ja hoitamaan palstoja. Alunperin määrättiin, että palstasta yksi kolmannes sai olla perunalla, yksi viidesosa kasvimaana, samoin oli määrätty missä saa olla marjapensaita ja omenapuita. Tämä oli tarkkaan määritelty tonttisuunnitelmassa, mutta nykyään elintaso ja elämäntapojen muutos on tuonut kukkaloiston ja kevyemmän viljelyn. Yrttiviljely on suosittu mökkiläisten harrastus.

Kantolanniemen säilyttäminen kiinnostaa myös museovirastoa

- Museoviraston väki on luvannut tulla käymään kuun puolenvälin jälkeen kuvaamaan siirtolapuutarhaa sen kesän loistossaan. Ja mikä Kantolanniemen tekee ainutlaatuiseksi siirtolapuutarhojen joukossa on tämä meidän saunarantamme, jossa on tällä hetkellä 73 viidentoista neliön saunaa. Kaikilla mökkiläisillä on halutessaan oikeus rakentaa rantasauna, ja tämä on sellainen poikkeus, jota ei löydy mistään muualta kuin Kantolanniemestä.

Aulangolle suunnitellusta Hämeenlinnan uuden ajan siirtolapuutarhasta Erkki Mankinen sanoo, että se tulee tarpeeseen ja olisi tullut jo ajat sitten.

- Kyselyjähän tänne on ollut paljon, mutta luojan kiitos meillä on ollut kaupungin kanssa sopimus, että tänne otetaan vain hämeenlinnalaisia. Siksi tämä on pysynyt hämeenlinnalaisilla. Tänne eivät ole maan golfarit ja veneilijät vielä pääkaupunkiseudulta päässeet majoittumaan ja muuttamaan alueen ajatusta.