Keinutuoli ei riitä - aktiiviset seniorit haluavat asuinalueeltaan palveluja

Ikäihmisten asumishaaveet ovat hyvin monimuotoisia. Kansallisen senioritutkimuksen mukaan ikäihmiset haluavat vaalia yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia suhteita, minkä vuoksi moni haaveilee muutosta joko lapsuusmaisemiinsa tai lastensa lähelle. Uudet seniorisukupolvet osaavat myös vaatia asuinseudultaan palveluja ja harrastusmahdollisuuksia.

Kotimaa
Pirkko-Liisa Niemelä asuntomessukotinsa astianpesukoneen äärellä
Ville Välimäki / Yle

Nykyiset hämeenlinnalaiset, Pirkko-Liisa ja Timo Niemelä, muuttavat uuteen kotiinsa Hyvinkään asuntomessualueelle messujen jälkeen. Viisikymppisen pariskunnan lapsista nuorinkin aloitti juuri armeijan, joten kotia on rakennettu myös ikääntymistä ajatellen, kertoo Pirkko-Liisa Niemelä.

- Meillä on aikaisemmin ollut aina kaksikerroksinen talo ja nyt on melkein yhdessä tasossa kaikki. Pyykinhuoltokoneet on korotettu lattiatasosta, samoin astianpesukone ja uuni, joka aukeaa vielä sivuttain. Ne ovat iäkkäällekin helpompia.

Pientaloasuminen houkuttaa monia ikäihmisiäkin, mutta sen kustannukset ja vaivannäkö askarruttavat. Vanhusten tarpeet pitääkin ottaa talojen ja asuinalueiden suunnittelussa huomioon, sanoo senioritutkimusta tekevän 15/30 Research tutkimusyhtiön kehitysjohtaja Mikko Ampuja.

- Tärkeä huomioon otettava seikka on yksilöllisyys, ja se, että jokaiselle löytyy oma tapa asua. Välttämättä tällä hetkellä tällaisia vanhusten tarpeita ei ihan täysin ymmärretä kuitenkaan.

Muutto tutuille seuduille houkuttelee

Seniorit kaipaavat myös yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia suhteita, mikä painaakin paljon asuinpaikan valinnassa, kun työpaikan sijaintia ei tarvitse enää ajatella.

- Halutaan muuttaa seudulle, mistä löytyy elämänyhteyksiä, alueelle missä on aiemmin itse asuttu, tai sitten sinne, missä lapset tai lastenlapset asuvat.

Halutaan muuttaa seudulle, mistä löytyy elämänyhteyksiä, alueelle missä on aiemmin itse asuttu, tai sitten sinne, missä lapset tai lastenlapset asuvat.

Mikko Ampuja

- Aika usein asutaan siellä omien seinien sisäpuolella ja mietitään, että olisi kiva olla yhteydessä naapureihin. Todennäköisesti naapurissa asuu ihan samanlainen ihminen, josta olisi kivaa pitää yhteyttä. Tähän pitäisi miettiä malleja, miten yhteisöllisyyttä voisi rakentaa jo ennen kuin muutetaan siihen asuntoon. Yhteinen rakentaminen tai ryhmärakentaminen auttaisi yhteisöllisyyden rakentamista, Mikko Ampuja arvioi.

Vanhuksille ei siis riitä keinutuoli ja televisio mummolähiössä, vaan ikääntyvä sukupolvi haluaa asuinseudultaan myös palveluja ja harrastusmahdollisuuksia.

- Tärkeää olisi ottaa huomioon se, että ympäristö olisi mahdollisimman innostava ja virikkeellinen, sieltä löytyy esimerkiksi liikkumiseen tarvittavia alueita tai palveluja. Alueella olisi hyvä olla myös monia ikäpolvia. Lapset tuovat eloa ympäristöön ja iloa aika monenkin elämään.

- Hyvien palvelukokonaisuuksien tarjoaminen tulee olennaiseksi osaksi asumista, ei vain siivous- tai ruoanlaittopalvelut, vaan että on helposti saatavissa remonttiapua tai pihanhoitoapua. Meillä on hyvinvoiva sukupolvi, joka tykkää liikunnasta. Nämä on otettava asuinalueiden kehittämisessä huomioon, painottaa Ampuja.